Puolueiden ymmärrys luontokadon merkityksestä loistaa poissaolollaan

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Karin mukaan keskustelu EU:n metsästrategiasta paljastaa, että puolueet eivät edelleenkään myönnä luontokadon merkitystä.

– Siinä missä ilmastokysymykseen on jo jonkin verran herätty, ymmärrys juuri metsäluonnon monimuotoisuuden merkityksestä loistaa poissaolollaan. Luontokato on kuitenkin vähintään yhtä vakava globaali kriisi kuin ilmastokriisikin, Kari toteaa.

– Elämme hetkessä, jossa lämpöennätykset paukkuvat, Kanadassa armeija evakuoi ihmisiä metsäpalojen tieltä ja Suomessa on jouduttu keskeyttämään kalastuslupien myyntiä, koska joet ovat muuttumassa liian kuumiksi vaelluskaloille. Ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä, että vihreät edellyttävät myös niiden hallitusohjelman kirjausten noudattamista, joissa sitoudutaan ilmastonmuutoksen torjumiseen ja luontokadon pysäyttämiseen, Kari jatkaa.

Kari muistuttaa, että suurimpia uhkia suomalaisen luonnon monimuotoisuudelle on tehometsätalous ja enemmistö uhanalaisista lajeistamme elää metsissä.

– On perusteetonta väittää metsäteollisuuden olevan ekologisesti kestävällä pohjalla, kun suomalaisen metsäluonnon tila heikkenee Suomessa edelleen. Yhä useampi laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon ja metsien luontotyypeistä 76 prosenttia on uhanalaisia. Ainakin olisi rehellistä myöntää, että jos muutoksia ei haluta tehdä, me emme pysäytä sukupuuttoaaltoa omassa maassamme, Kari sanoo.

– Luontokato piti pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Tässä epäonnistuttiin ja sen sijaan suomalaisessa metsäluonnossa on menty huonompaan suuntaan. Samalla kun maailma valmistautuu YK:n biodiversiteettikokoukseen luontokriisin pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä, enemmistö suomalaisista poliitikoista tuntuu keskittyvän vastustamaan yhteistyötä ympäristökriisin torjumisessa, Kari sanoo.

Karin mukaan kansallisesta päätösvallasta on tehty keppihevonen, vaikka kukaan ei ole sitä kyseenalaistanut. Tosiasiassa kyse on ympäristökysymysten ohittamisesta.

– Metsäpolitiikka aivan kuten energiapolitiikkakin kuuluvat jatkossakin jäsenvaltioille. EU:lla on kuitenkin toimivalta ympäristöasioissa, joita ei voi ratkoa ilman vaikutuksia jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan ja energiapolitiikkaan. Kyse on lopulta siitä, halutaanko ympäristökriisiä torjua. Suomalaisessa politiikassa toistuu jatkuvasti vaatimus hoitaa ympäristökysymyksiä omien toimien sijaan globaalilla tai EU-tasolla. Nyt kuitenkin vastustetaan juuri tätä. Luontokato ja ilmastokriisi eivät ratkea ilman yhteistyötä, Kari sanoo.

– Suomalainen metsäteollisuus voisi olla kansainvälinen esimerkki siitä, miten metsäinen maa voi pysäyttää sukupuuttoaallon. Tämä edellyttää kaikkien luonnontilaisten vanhojen metsien suojelemista, vähemmän avohakkuita, enemmän jatkuvaa kasvatusta, lisää lahopuita, metsäteollisuuden korkeampaa jalostusastetta ja pitkäikäisempiä tuotteita. Tässä kaikessa piilee metsäteollisuudelle uhkien sijaan uusia mahdollisuuksia, Kari toteaa.

– Me olemme rikas, luontoa rakastava korkean osaamisen maa. Jos edes me emme kykene pysäyttämään luontokatoa omassa maassamme, miten voimme vaatia sitä meitä paljon köyhemmiltä mailta, Kari sanoo.