Vihreän jälleenrakentamisen aika

Koronan aiheuttaman tuhon korjaaminen edellyttää jälleenrakennusta. Pandemia on alleviivannut sitä, mitä monet tutkijat ovat sanoneet jo vuosia: meidän yhteiskunnallinen järjestelmämme ei ole varautunut tällaisiin mullistuksiin.

“Historically, pandemics have forced humans to break with the past and imagine their world anew. This one is no different. It is a portal, a gateway between one world and the next.” -Arundhati Roy, FT 3.4.2020

Koronan jälkeen maailma ei ole ennallaan. On meidän valintamme, miten rakennamme sen uudelleen. Yhteiskunta voidaan rakentaa kestämään kriisejä ja ekologisesti kestäväksi.

Koronan talousvaikutuksista vallitsee sekä kotimaisissa että ulkomaisissa yliopistoissa ja talousmedioissa melko laaja yksimielisyys: koronavirus ja toimet sen rajoittamiseksi saattavat pahimmillaan aiheuttaa pahimman laman vuosikymmeniin. Tämä lama voi johtaa talouden pitkäaikaiseen supistumiseen. Vaikka kriisin helpotettua myös talous paranee, voi talouskasvu jäädä pysyvästi heikommalle uralle.

Yksimielisyys vallitsee myös ratkaisusta tähän kriisiin: ainoastaan valtion vahva ja melko pitkäkestoinen väliintulo voi pelastaa meidät pahimmalta ja pisimmältä lamalta vuosikymmeniin.

Kriisi edellyttää meiltä vahvoja toimia sekä juuri nyt, kun romahdus on yhä käynnissä, mutta vähintään yhtä tärkeää on katsoa jo tulevaisuuteen. Meidän pitää valaa sekä kansalaisille että yrityksille luottamusta siihen, että talouden pyörät pidetään pyörimässä kriisin helpotettua, ja pysähtyneet pyörät käynnistetään uudelleen.

Tässä tilanteessa vaarallisinta mahdollista politiikka on taloutta supistavien leikkauslistojen laatiminen kriisinjälkeiselle ajalle. Suomi selviää koronakriisistä vahvojen turvaverkkojen ja hyvinvointivaltion avulla, eikä niitä kriisin jälkeenkään ole mitään syytä ryhtyä purkamaan.

Koronakriisi on osoittanut globaalin talouden ja jopa vauraimpien valtioiden haavoittuvuuden kriiseille. Rahalla ei voi ostaa rokotetta, jota ei ole olemassa tai hengityssuojaimia, joita ei riitä. Rahalla ei pysty polkaisemaan käyntiin laadukasta terveydenhuoltojärjestelmää, jos se on purettu. Pandemia on esimakua siitä, millaista vahinkoa ilmastokriisi voi tehdä, kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, globaali ruokajärjestelmä horjuu ja ekosysteemit, joille elämäntapamme perustuu, vahingoittuvat peruuttamattomalla tavalla.

Nykyistä taloudellista aikakautta leimasivat tehokkuus ja optimointi. On selvää, että mikäli aiomme selvitä koronapandemian lisäksi seuraavista kriiseistä, on meidän ajateltava kokonaan uudelleen tehokkuuden ja optimoinnin roolia. Tämä ei tarkoita rahan huoletonta kylvämistä tyhjäkäyntiin ja turhuuteen, vaan entistä enemmän puskureiden rakentamista, kykyä ennaltaehkäisevään toimintaan, ja paikoitellen kapean erikoistumisen lisäksi laajaa valmiutta toimia.

Koronakriisi saattaa nousta vuosikymmeniin suurimmaksi taloudelliseksi mullistukseksi. Miten me vastaamme siihen NYT määrittää, minkälainen on huomisen Suomi.

Ehdotuksia tulevaisuudelle

1. Ekologinen jälleenrakennus perustuu ilmastoinvestointeihin. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää suuria julkisia investointeja päästöttömään liikkumiseen, puhtaaseen energiaan ja energiaremontteihin. Investoinnit kirittävät samalla talouden elpymistä. Tiukoilla ympäristönormeilla on kannustettava myös yrityksiä ilmastoinvestointeihin. Samalla on varmistettava kestävyys valtion omistajaohjauksessa sekä lisättävä talousarvioiden ja lainsäädännön ilmastovaikutusten arviointia.

2. Panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Vain koulutettu kansa selviää jatkuvassa muutoksessa. Tämä edellyttää koulutuksen eriarvoistumisen pysäyttämistä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koulutuksen aitoa maksuttomuutta sekä opiskelun velvoittavuuden ulottamista aina viisivuotiaista 18-vuotiaisiin. Pandemia on myös korostanut vahvojen tutkimus- ja tiedeinstituutioiden merkitystä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kasvatettava kohti neljän prosentin BKT-osuutta.

3. Huolehditaan vahvasta hyvinvointivaltiosta. Poikkeustilanteessa pohjoismainen hyvinvointivaltio osoitti jälleen voimansa. Hyvät julkiset palvelut edellyttävät vakaata veropohjaa. Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta ympäristöhaittojen ja omistamisen verotukseen sekä ympäristölle haitallisia verotukia purettava. Jotta verotuksen säilyy voimakkaan progressiivisena, työn verotusta tulee keventää juuri pienituloisilta. Myös verokilpailuun, veronkiertoon ja aggressiiviseen verosuunnitteluun on puututtava tiukemmin.

4. Uudistetaan sosiaaliturvaa perustulon suuntaan. Koronakriisi osoitti suomalaisen sosiaaliturvan jäykkyyden ja monimutkaisuuden. Moni jäi tukijärjestelmän ulkopuolelle. Jatkuvan muutoksen keskellä tarvitaan uudenlaista universaalia turvaa. Vihreiden ratkaisu on perustulo. Perustulo vähentäisi köyhyyttä ja torjuisi syrjäytymistä. Se muuttaisi sosiaaliturvajärjestelmän nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

5. Pidetään kiinni omasta ruokatuotannosta. Kriisien maailmassa emme voi laskea globaalien tuotantoketjujen varaan. Ruokaturva edellyttää omaa tuotantoa. Onneksi maatalous voi toimia myös ilmastonmuutoksen ratkaisijana. Prioriteettina on oltava hiilinielujen kasvattaminen, vesistövaikutusten vähentäminen ja kasvisruuan tuotannon lisääminen, joita maataloustukien on jatkossa edistettävä. Maatalouden kehittyminen on taattava koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla.

6. Opitaan ajattelemaan taloutta uudella tavalla. Valtiot ovat pelastaneet talousjärjestelmän aina kriisin iskiessä, edellisen kerran finanssikriisin yhteydessä. Näitä samoja keinoja tarvitaan, että voimme rakentaa talousjärjestelmämme sellaiseksi, joka ei ainoastaan selviä tällaisista shokeista, vaan antaa meidän kukoistaa. Kestävä, ilmastonmuutosta torjuva talousjärjestelmä ei ole mahdollista ilman valtion vahvaa roolia.