Vihreä uudelleenrakennus vaatii ilmastokriisin ja köyhyyden torjumista

Kaiken on muututtava, sillä kuolleella planeetalla ei ole sen koommin velkakelloja kuin hyvinvointivaltiotakaan. Nuorten ilmastoliike on pitänyt tätä toistuvasti esillä, mutta silti asiasta joutuu eduskunnassa jatkuvasti muistuttamaan – viimeksi tänään, kun pidin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron julkisen talouden suunnitelmasta seuraavalle kolmelle vuodelle. Korona ei ole pysäyttänyt ilmastonmuutosta, eikä ilmastotoimia ole varaa lykätä. Siksi tarvitaan vihreää uudelleenrakentamista.

Vihreä uudelleenrakentaminen on välttämätöntä koronakriisin tuhojen korjaamiseksi ja yhteiskunnan vahvistamiseksi tulevia kriisejä ajatellen. Sen pääperiaatteita ovat ilmastonmuutoksen torjunta, koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen yhteistyö. Toisin sanoen päästöjä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa vähennetään samalla, kun talous nostetaan takaisin jaloilleen.

Mikäli epäonnistumme ilmastonmuutoksen pitämisessä alle 1,5 asteessa, edessä on paljon koronaa suurempi kriisi. Jotta näin ei käy, tarvitaan nopeita päästövähennyksiä ja investointeja esimerkiksi niin energiaremontteihin kuin kestävään liikenteeseen. Verotusta ja yritystukia on uudistettava niin, että kestävä valinta on aina se kannattavin. Samalla on laitettava saastuttajat maksamaan: he hyötyvät päästöistä taloudellisesti, joten on paljon reilumpaa, että he kantavat vastuun päästöistään tulevien sukupolvien sijaan. Hallitus onkin sopinut päättävänsä syksyllä verotuksen ja yritystukien uudistamisesta yhteisten ilmastotavoitteiden mukaisesti. Näin uudelleenrakennetaan taloutta entistä kestävämmälle pohjalle.

Samalla tarvitaan panostuksia inhimilliseen hyvinvointiin. Jos nyt leikataan siivet niin ihmisten kuin talouden toipumiselta, emme ainakaan nouse tästä kriisistä. Nuoret ikäluokat ovat edeltäjiään pienempiä. Me emme pysty kantamaan vastuutamme ilmaston, hyvinvointivaltion ja talouden pelastamisesta, jos emme pärjää työelämässä poikkeuksellisen hyvin. Tämä ei onnistu ilman kunnon panostuksia hyvinvointiin – ennen kaikkea mielenterveyteen, joka on noussut yleisimmäksi syyksi työkyvyttömyydelle.

Lapsille ja nuorille onkin annettava kunnon eväät tulevaisuuden kriisien ratkomiseen. Muuten koko maan tulevaisuus on huteralla pohjalla.

Tehokkaimmat panostukset työkykyyn ja tuottavuuteen tehdään päiväkodeissa ja kouluissa. Lasten ja nuorten osaamistaso on nostettava korkeammalle kuin ikinä aikaisemmin. Ei ole kestävää, että ilman lisätoimia minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä historian koulutetuimmaksi sukupolveksi, kun samaan aikaan työelämän vaatimukset kasvavat yhä kiristyvään tahtiin.

Samalla on muistettava, että Suomi ei ole yksin tässä kriisissä, eikä siitä yksin myöskään selviä. Kansainvälisestä kaupasta riippuvainen Suomi nousee koronakriisistä vasta, kun EU-alueen talous alkaa elpyä. Suomi on pieni, vientivetoinen avotalous, joka on monin tavoin riippuvainen muista. Yli puolet Suomen viennistä suuntautuu EU-alueelle, joten EU-elvytystoimet ovat erityisen keskeisiä meidän tulevaisuutemme kannalta.

Kaiken on muututtava, sillä muuten lapsilla ja nuorilla ei ole tulevaisuutta – tulevista sukupolvista puhumattakaan. Onneksi kaiken, mitä ihminen on omakätisesti rakentanut, voi ihminen myös muuttaa ja luoda jotain parempaa. Siksi nyt on aika vihreälle jälleenrakentamiselle ja reilulle muutokselle.