Vihreä talouspolitiikka uudistaa Suomea

Eduskuntavaalit ovat tärkeät vaalit myös talouspolitiikan kannalta. Maan taloutta ei voi hoitaa ”miljardipyssyllä”, vaan verotuksen on pysyttävä kohtuullisena ja oikeudenmukaisena, samalla kun pidetään huolta hyvinvointivaltiosta ja tehdään tarpeellisia rakennemuutoksia.

Viisas taloudenpito ottaa huomioon myös sen, että maailmantalouden vuoksi voidaan kohdata myös yllättäviä vaikeuksia. Myös vaikeuksien keskellä on oltava talouspoliittista viisautta ja harkintaa.

Vihreän talouspolitiikan keskiössä on ekologinen kestävyys ja sosiaalinen hyvinvointi. Suomesta on rakennettu hyvää maata uskaltamalla panostaa koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin. Niiden lisäksi meidän on nyt uskallettava panostaa hyvinvointivaltion päivittämiseen.

Suomen suuri haaste on väestön ikääntyminen. Kestävyysvaje syntyy, kun huoltosuhde heikkenee eli työssäkäyvien osuus väestöstä pienenee. Senkin vuoksi tarvitsemme nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Työllisyysaste pitäisi alkavalla vaalikaudella saada korotettua 75 prosenttiin, jotta taloutemme kestää. Yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa merkitsee yhtä miljardia julkisessa taloudessa – ja työllisyysasteen laskiessa tietenkin vastaavaa miinusta.

Työllisyysasteen lisäämiseen tarvitaan oikeudenmukaisia keinoja. Hallituksen aktiivimalli ei juurikaan lisännyt työllistymistä, vaan on toiminut tukien leikkurina ajaen ihmisiä yhä syvempään taloudelliseen ahdinkoon.

Työllisyysaste liittyy vahvasti koulutukseen. Nykyisin korkeakoulutettujen työllisyysaste on 84,5 prosenttia, kun kaikkien työllisten osalta se on 72,5 prosenttia. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste on ainoastaan 43 prosenttia, eli pelkän peruskoulun varaan ei voi tulevaisuudessa jättäytyä. Siksi Vihreät kannattaa oppivelvollisuuden ulottamista toisen asteen koulutukseen.

Työllisyysasteen korottamisessa keskeinen haaste on myös ns. kohtaanto-ongelma. Työtä olisi, mutta sille ei löydy tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuonna 2017 rekrytointiongelmia koki 37% työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Riittämätön koulutus on usein rekrytointiongelmien taustalla. Ihmisten kouluttaminen ottaa aikaa ja siksi heti seuraavan vaalikauden alussa on tehtävä mittavat panostukset koulutukseen. Tarvitsemme lisää resursseja jokaiselle koulutusasteelle.

On tärkeää varmistaa, että jokaisella työikäisellä on vähintään toisen asteen koulutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvion mukaan nostamisen varaa on erityisesti myös yli 55-vuotiaiden työllisyysasteessa. Lähivuosina on luotava uusia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, joilla osaamista voi täydentää, sekä terveys- ja työhyvinvointiongelmien ehkäisyä. Hyväkään osaaminen ei auta, jos työelämä kuluttaa loppuun.

Vihreät ovat puhuneet koulutusmiljardista. Sen rahoittaisimme erityisesti ympäristölle haitallisten ja tehottomien yritystukien leikkauksella ja uudelleenkohdentamisella. Vihreät esitti vuoden 2019 vaihtoehtobudjetissaan 815 miljoonan euron leikkausta yritystukiin ja ympäristölle haitallisiin tukiin. Vaalikauden aikana on realistista tavoitella miljardin euron leikkauksia sellaisiin tukiin, jotka eivät edistä elinkeinoelämän uudistumista ja tukevat ympäristöhaittoja. Yhteiskunta saa näistä rahoista paremmin vastinetta, kun ne panostetaan koulutukseen.

Työvoiman saatavuutta voidaan parantaa myös edistämällä työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa Vihreät edistäisi poistamalla työlupien tarveharkinnan, nopeuttamalla työlupakäytäntöjä ja lisäämällä ulkomailta hankitun pätevyyden tunnustamista. Ulkomaalaisille opiskelijoille olisi myös järkevää tarjota pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen. Näin emme menettäisi osaavaa ja koulutettua työvoimaa, joka on jo kertaalleen Suomeen asettunut.

Uusien työpaikkojen synnyssä yritysmyönteinen ilmapiiri Suomessa on erittäin tärkeää. Uudet työpaikat syntyvät kasvuyrityksiin, ja tie tutkimuksesta ja innovaatioista yritystoimintaan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Ilmastonmuutoksen torjunta on esimerkki sektorista, jossa Suomella on paljon annettavaa, ja joka luo myös uusia taloudellisia mahdollisuuksia viennillemme. Voimme olla ympäristöteknologian kärkimaita maailmassa.

Vihreiden talouspolitiikka lähtee siitä, että hyvinvointivaltio edellyttää vakaata rahoituspohjaa. Noususuhdanteessa ei ole järkevää kasvattaa velkaantumista eikä matalasuhdanteessa ole toisaalta järkevää kiristää julkista taloutta entisestään.

Ensi vaalikaudella on tehtävä rohkeita investointeja Suomen tulevaisuuteen talouden liikkumavaran sallimissa puitteissa. Kuluneen vaalikauden vaihtoehtobudjeteissamme olemme etsineet jokaiselle menolisäykselle rahoituksen budjettiraamien sisältä. Sellaista vastuullista talouspolitiikkaa aiomme toteuttaa jatkossakin.