Vihreä eduskuntaryhmä: Suomalaisen luonnon hätätila voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä

Vihreä eduskuntaryhmä vaati Hämeenlinnassa 28.8.2019 pitämässään kesäkokouksessa nopeita toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.

– Luontomme on hätätilassa. Käynnissä on maailmanlaajuinen lajien sukupuuttoaalto, joka ilmastonmuutoksen tavoin on ihmisen aiheuttama ja uhkaa elinolosuhteita maapallolla. Myös Suomen luonto köyhtyy hälyttävää tahtia. Jo joka yhdeksäs eliölajimme on uhanalainen. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia suunnan kääntämiseksi, sanoo Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

– Suomi on epäonnistunut tavoitteessa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tavoitevuoteen 2020 mennessä. Nyt tarvitaan uskottavat askeleet, joilla tavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Se on mahdollista, sillä hallitus panostaa luonnonsuojeluun tosissaan edellisen hallituksen tekemien suurten leikkausten jälkeen, Kari sanoo.

Karin mukaan tarvittavia askeleita ovat metsiensuojelun METSO-ohjelman rahoituksen vahvistaminen niin, että 96 000 hehtaarin suojelutavoite täyttyy (nyt suojeltu 65 000 ha) sekä soidensuojelun vauhdittaminen niin, että keskeytetyn soidensuojelun täydennysohjelman tavoitteena ollut 117 000 hehtaaria saadaan suojeltua (nyt suojeltu 42 000 ha). Lisäksi tarvitaan soiden ennallistamista satojatuhansia hehtaareita, ja myös lintukosteikkojen kunnostamista ja uhanalaisten perinnebiotooppien lisäämistä. Uhanalaisten vaelluskalakantojen elvyttäminen edellyttää patojen ja muiden vaellusesteiden purkamista ja kunnollisten kalateiden rakentamista.

– Luonnon köyhtyminen on mitä suurimmassa määrin henkilökohtaista. Jos ja kun pölyttäjien määrä hupenee, hupenevat myös omenasadot, omatekoiset omenapiirakat ja mummolan hillopurkkirivistöt. Eri puolilla maailmaa on herätty pölyttäjähyönteisten määrän romahtamiseen. Sadot kärsivät, kun mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset ja kukkakärpäset ovat kadonneet. Ruuantuotanto on vaarassa, sillä suurin osa maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytyksen, sanoo Vihreän eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö.

– Suojelemalla luontoa varmistamme myös, että tulevaisuudessakin Suomessa kaikilla on lapsesta asti mahdollisuus liikkua luonnossa ja rakastua siihen. Kuntatasolla on pidettävä huolta lähimetsistä ja niityistä, ja valtion on laitettava kansallispuistojen ja retkeilyalueiden puitteet kuntoon. Seuraava kansallispuisto voitaisiin perustaa esimerkiksi Porkkalaan, Hyrkkö sanoo.

Brasilian metsäpalot tekevät karulla tavalla selväksi ilmastonmuutoksen ja sukupuuttoaallon kohtalonyhteyden. Kun ihminen polttaa metsää, tuhoutuu samalla kertaa maapallon keuhkoiksi kutsuttuja tärkeitä hiilinieluja ja sademetsän korvaamatonta lajistoa.

– Metsää katoaa maankäytön tieltä myös meillä Suomessa. Kasvaneet hakkuut ja maatalouden levittäytyminen pienentävät arvokkaita hiilinielujamme ja johtavat lajien uhanalaistumiseen. Suomen on korkea aika nähdä metsät luonnon ja ilmastokestävyyden näkökulmasta, sanoo Vihreän eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Jenni Pitko.

– Metsiemme tuhlailevan käytön on muututtava ja metsäkato on pysäytettävä. Vanhoja metsiä on suojeltava, hakkuissa suosittava kestävämpiä menetelmiä ja avohakkuita vältettävä. Maataloudessa on edistettävä ravinnekiertoa esimerkiksi biokaasun tuotannolla, ja turvemaiden raivaaminen lietelannan levittämiselle saatava loppumaan. Lihankulutusta on yksiselitteisesti vähennettävä, Pitko sanoo.