Vihreä eduskuntaryhmä: Pelkän luontokadon pysäyttämisen sijasta tavoitteeksi luontopositiivinen Suomi

Vaikka Suomen luonnonsuojelun rahoitus on tällä hallituskaudella nostettu historiallisen suureksi, ei pelkkä luonnonsuojelu riitä pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Vihreä eduskuntaryhmä esittää tavoitteeksi luontopositiivisen Suomen rakentamista vuoteen 2030 mennessä. Vihreä eduskuntaryhmä pitää kesäkokoustaan Evon retkeilyalueella 31.8.–1.9.2021.

– Suomen luonto ei voi hyvin. Jo miltei joka toinen luontotyyppimme ja joka yhdeksäs eliölajimme on uhanalainen. Etenkin metsien tulevaisuus on vaakalaudalla, sillä yli kolme neljäsosaa metsätyypeistämme on uhanalaisia ja yli kolmannes uhanalaisista lajeistamme elää metsissä. Vaikka luonnonsuojelun rahoitus on yli kaksinkertaistettu edelliseen hallituskauteen nähden, ei se vielä yksinään riitä kääntämään kehityksen suuntaa, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari sanoo.

– Ilmastokriisin torjunta on saanut vauhtia Suomen hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035. Myös yritykset ja kuluttajat ohjaavat kasvavissa määrin yksityistä rahaa ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. Tarvitsemme vastaavan vision myös luontokadon pysäyttämiseksi. Tätä tavoitetta voisi kutsua luontopositiiviseksi Suomeksi, joka olisi mahdollista synnyttää vuoteen 2030 mennessä, Kari toteaa.

– Luontopositiivisessa Suomessa luonnontilaisten elinympäristöjen määrä lisääntyisi, yhä useampi laji saisi niistä kodin ja uhanalaisten lajien määrä vähenisi. Hömötiainen voisi löytää sopivia pesäkoloja, kun vanhat metsät säilyisivät ja lahopuu lisääntyisi. Itämeren sinilevälautat vähenisivät ja vedenalainen luonto kukoistaisi. Luontokatoa ei siis pidä ainoastaan pysäyttää, vaan monimuotoisuuden kehityskulku tulee kääntää positiiviseksi, Kari korostaa.

Vihreän eduskuntaryhmän esittämät keinot luontopositiivisen Suomen synnyttämiseksi:

1. Suojellaan kaikki Suomen jäljellä olevat luonnonmetsät ja lopetetaan ensi tilassa valtion omistamien luonnonmetsien hakkaaminen. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät ovat erityisen arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta. Suomen luonnonmetsät ovat kuitenkin huvenneet hälyttävästi. Vain murto-osa metsistämme on luonnonmetsiä.
2. Suojellaan kaikki valtion arvokkaat luontokohteet, kuten luonnontilaiset suot, lehdot sekä lähteet ja purot. Valtion omistamia arvokkaita luontoalueita on yhä tuhansia hehtaareja vailla suojelua, vaikka samaan aikaan uusia kohteita ostetaan suojeluun yksityisiltä maanomistajilta.
3. Suojellaan 30 prosenttia Suomen maa- sekä meripinta-alasta EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti. Vähintään kolmannes suojelualueista on suojeltava tiukasti. Tällä hetkellä Suomen maapinta-alasta on suojeltu noin 17 prosenttia ja meripinta-alasta noin 11 prosenttia.
4. Ennallistetaan ja suojellaan soita, metsiä ja muita arvokkaita elinympäristöjä toteuttamalla Helmi- ja Metso-ohjelmat täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa jo tehtyjen satsausten lisäksi sitä, että puolueet sitoutuvat myös tulevalla hallituskaudella vähintään nykyisen kaltaiseen luonnonsuojelun rahoitukseen.
5. Pitkällä tähtäimellä haluamme ennallistaa miljoona hehtaaria soita. Välittömästi tavoittelemme 80 000 hehtaarin ennallistamistoimia vuoteen 2030 mennessä niillä soilla, joilla ennallistamisen tarve on kaikista suurin.
6. Kielletään kaikkien uhanalaisten lajien metsästäminen. Esimerkiksi uhanalaisista riistavesilinnuistamme vain yksi on rauhoitettu kokonaan metsästyksen ulkopuolelle. On kestämätöntä, että samanaikaisesti kun teemme työtä taantuneiden kantojen elpymiseksi, samojen lajien kantaa pienennetään metsästämällä.
7. Perustetaan uusia kansallispuistoja ja laajennetaan nykyisiä. Kansallispuistot ovat valtavan suosittuja, ja yhä useampi suomalainen on löytänyt kansallispuistot koronapandemian myötä.
8. Uusien turvepeltojen raivaaminen on lopetettava. Raivaus aiheuttaa ilmastopäästöjen lisäksi metsäkatoa ja suoluonnon tuhoutumista.
9. Asetetaan luonnon tuhoamiselle hinta tekemällä ekologisesta kompensaatiosta kaikkia yrityksiä ja muita toimijoita velvoittavaa.
10. Otetaan luontopääoma mukaan kansantalouden kirjanpitoon. Uudistetaan päätöksentekoa ohjaavia mittareita niin, että luontopääoman kasvattaminen tai heikentäminen tulee selvästi näkyviin.

Lue lisää: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/luontopositiivinen-suomi-2030/