Viherpesun estäminen vaatii selkeät kriteerit kestävyydelle myös rahoitusmarkkinoilla

Lähivuodet ovat kriittisen tärkeitä ilmastokriisin torjunnan kannalta. Siksi on hienoa nähdä, miten moni yritys ja sijoittaja tahtoo olla osa kriisin ratkaisua – ei ongelmaa.

Valitettavasti kasvanut kiinnostus tuo mukanaan myös viherpesua sekä kuluttajien ja sijoittajien harhaanjohtamista. Nämä lieveilmiöt on torjuttava, jotta eurot saadaan ohjattua tehokkaasti ilmastokriisin torjumiseen. Kun sijoittaa euronsa kestävästi, pitää voida luottaa, että rahat menevät sinne minne luvataan eikä ainakaan ympäristölle haitalliseen toimintaan.

Nyt tämä takuu puuttuu. Siksi tarvitaan luotettavia, tutkimukseen nojaavia kansainvälisiä standardeja. Juuri tähän taksonomia tähtää: tiedon jakamiseen yksityisen sektorin päätöksenteon pohjaksi. Kyse on tutkittuun tietoon nojaavasta EU-tason luokittelujärjestelmästä, joka kertoo eri sijoituskohteiden päästöistä ja ympäristövaikutuksista.

Taksonomiassa ei siis ole kyse kielloista vaan tiedon tarjoamisesta sijoittajille. Luokittelun onkin ehdottomasti nojattava tutkittuun tietoon – ei puhtaasti poliittiseen peliin, joka on selkeästi joillekin poliitikoille tutkimusta tärkeämpää.

Nyt tämä peli vaarantaa taksonomian tehon. Kovan poliittisen paineen myötä Euroopan komissio täydensi aiempaa asetustaan tekemällä delegoidun säädöksen, joka mahdollistaisi myös joidenkin maakaasu- ja ydinvoimahankkeiden luokittelun ilmastotoimeksi ja ympäristön kannalta kestäviksi.

Europarlamentti päätti juuri tukea komission esitystä sisällyttää maakaasu tietyin ehdoin taksonomiaan. Äänet menivät melko tiukoille (328-278), mikä on todella turhauttavaa ilmaston kannalta.

Maakaasu on fossiilinen polttoaine, jonka käytön tuottamat päästöt kiihdyttävät ilmaston kuumenemista. Nämä faktat eivät muutu miksikään, vaikka kaasua väitettäisiin kestäväksi energiamuodoksi. Väitteet vain johtavat harhaan ja syövät taksonomian tehoa.

Osa suomalaisista poliitikoista tuki maakaasun ja ydinvoiman kytkemistä yhteen, koska tämä lehmänkauppa nähtiin tapana edistää ydinvoiman käyttöä. Oli ydinvoimasta mitä mieltä tahansa, tällainen peli ilmaston kustannuksella ei ole kestävää. 

Kaiken lisäksi valtaosa EU:n kaasusta tulee Venäjältä, ja korvaavien lähteiden löytäminen on ollut hyvin vaikeaa ja kallista. Kaasusta on siis joka tapauksessa päästävä eroon, mikä tekee taksonomiapäätöksestä entistäkin vaikeamman käsittää.

Pelkällä julkisella rahalla ei ilmastokriisiä ratkaista. Siksi tarvitaan selkeää ja luotettavaa tietoa yksityisen sektorin toiminnan tueksi, jotta jokainen voi tehdä osansa ilmastokriisin torjumiseksi.

Ilmastokriisin torjunta on monilta osin hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Isossa kuvassa se on kuitenkin vain sivuseikka, sillä ilmastokriisin torjunta on täysin välttämätöntä elämän jatkumisen kannalta.

Ilmaston kuumenemisen kiihdyttämät helteet ja kuivuus tappavat tänäkin kesänä. Pahin tilanne on kuumimmissa paikoissa kuten Pakistanissa, jossa lämpötila on paikoittain noussut miltei 50 asteeseen. Kuumaan on kuitenkin valitettavasti kuollut ihmisiä myös Suomessa. Ilmastokriisi pahentaa nälänhätää, vesipulaa, tautien leviämistä sekä konfliktien riskiä.

Meillä on siis velvollisuus toimia. Viherpesulla ei ilmastokriisiä ratkaista. Ilmastokriisin torjunta vaatii kunnon standardit kestäville sijoituskohteille. Me tarvitsemme toimivan taksonomian. Toivottavasti jokainen ymmärtää tämän päivän päätöksistä huolimatta, ettei maakaasun käyttö ole kestävää. Toivottavasti taksonomiaa korjataan vielä myöhemmin. Saastuttaminen ei muutu kestäväksi, vaikka kuinka toisin väitettäisiin.