Vielä ehtii vaikuttamaan kaivoslain uudistukseen 

Suomen nykyinen kaivoslaki on riittämätön: se ei turvaa luonnon, paikallisten ihmisten tai muiden elinkeinojen oikeuksia. Parhaillaan lausuntokierroksella olevalla kaivoslain uudistuksella ollaan ottamassa pieniä askelia parempaan suuntaan. Lakiluonnos on auki kaikkien kommenteille 12.4. saakka.

Vihreät kansanedustajat Hanna Holopainen, Mari Holopainen ja Inka Hopsu järjestivät yhdessä Kaakkois-Suomen Vihreiden kanssa 27.3. Lappeenrannassa keskustelutilaisuuden kaivoslain uudistuksesta. Vihreät ja monet Saimaan alueen asukkaat olivat tilaisuudessa samaa mieltä siitä, että lakiin tarvitaan tiukennuksia. Kansanedustajat kannustavat kaikkia, niin yksityishenkilöitä, paikallisyhdistyksiä, järjestöjä kuin tutkijoita kommentoimaan lakiluonnosta uudeksi kaivoslaiksi lausuntopalvelussa. 

Suomen nykyinen kaivoslaki sallii kaivostoimintaan tähtäävän malminetsinnän jopa luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa. Kunnilla ei ole oikeutta kieltää malminetsintää alueellaan ja paikallisten ihmisten, maanomistajien sekä elinkeinojen oikeudet jäävät pahasti alakynteen ylikansallisille kaivosyhtiöille. On ollut hienoa nähdä, miten moni suomalainen on noussut puolustamaan omaa elinympäristöään. Saimaa ilman kaivoksia ja Pelastetaan Päijänne -ryhmät ovat hyviä esimerkkejä kansalaistoiminnasta, joka herää yhteisen ja tärkeäksi koetun asian puolesta. Eduskunta on saanut tällä vaalikaudella käsiteltäväkseen jo kaksi kansalaisaloitetta kaivoslain uudistamiseksi: Kaivostoiminnalle RAJAT ja Kaivoslaki NYT. Nämäkin ovat selkeä osoitus siitä, että suomalaiset ovat turhautuneita maamme kaivospolitiikkaan. 

Koimme tärkeäksi järjestää keskustelutilaisuuden kaivoslain uudistamisesta, sillä haluamme lisätä tietoisuutta, ja ennen kaikkea kuulla paikallisia, joita kaivosteollisuus koskettaa. Halusimme myös kertoa lakiuudistuksesta, jonka parissa olemme työskennelleet, ja jota olemme kaikin keinoin yrittäneet parantaa. Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyy 12.4. Se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi vielä kommentoida lakiluonnosta.

Lakiuudistus on askel oikeaan suuntaan. Ensinnäkin, vaikuttavin parannus on, että kunnille annettaisiin nykyistä selkeämmin mahdollisuus kieltää kaivostoiminta alueellaan kaavoituksen avulla. Toiseksi, osana luonnonsuojelulain uudistusta malminetsintä kiellettäisiin kokonaan kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Muilla valtion luonnonsuojelualueilla malminetsinnän lupaehtoja kiristettäisiin niin, että etsintä ei saa aiheuttaa vähäistä enempää haittaa luonnonsuojelulle tai saamelaisten oikeuksille. Tämä on tärkeä viesti siitä, että kaivostoiminta ei sovellu ihan joka paikkaan. Vihreät olisivat valmiita hyväksymään Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteessa esitetyt periaatteet esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja vesistöjen rajaamisesta ulos kaivostoiminnasta. Kansalaisaloitteen on arvioitu olevan linjassa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden kanssa, jossa vähintään 30% pinta-alasta tulisi suojella.

Nykyään varaukset aiheuttavat kohtuutonta epävarmuutta alueen luonnolle, ihmisille ja elinkeinoille. Eduskunta edellytti vastauksessaan ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen, että hallitus varmistaa kaivostoimintaa ohjaavalla lainsäädännöllä nykyistä selkeämmin muille elinkeinoille ja asumiselle tärkeiden tai luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelun sekä varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuuden haittojen kärsijöille. Lakiuudistus ei muuta ”löytäjä saa pitää” -perusrakennetta, jossa valtiolla ei ole omistajuutta mineraaleihin. 

Lakiuudistuksessa tiukennettaisiin hieman kaivosvarausten kestoa. Kaivosvarausten kesto puolitettaisiin kahdesta vuodesta vuoteen. Kaivosvarauksen tekemiselle asetettaisiin ensimmäistä kertaa pinta-alaan perustuva varausmaksu, jonka tarkoituksena on rajoittaa varausten kokoa. Varausmaksun suuruus olisi kuitenkin hyvin matala, joten käytännön merkitystä sillä tuskin on, ellei maksua koroteta. Lisäksi varausilmoituksen tekijälle säädettäisiin velvollisuus tiedottaa kuntaa ja tarpeen mukaan saamelaiskäräjiä ja kolttien kyläkokousta ilmoituksen jättämisestä. On tärkeää huomioida, että kaivosyhtiöiden velvollisuus informoida enemmän ei kuitenkaan vastaa tarpeeseen saada riippumatonta tietoa. 

Jatkossa malminetsinnän jatkoluvan edellytyksenä 10 vuoden jälkeen olisi maanomistajien enemmistön suostumus. Toisin kuin hallitusohjelmassa sovittiin, maanomistajien vaikuttamismahdollisuuksia on lykätty niin kaukaiseen jatkolupien jatkolupavaiheeseen, että tällä tuskin on käytännön merkitystä. Lainsäädännön keskeinen ongelma onkin, että strategista harkintaa mineraalien käytöstä ei voi tehdä valtio kuten esimerkiksi Ruotsissa, eivätkä myöskään maanomistajat. Onkin tärkeää, että kaivoslakiin ei saa jäädä heikennyksiä kuten epämääräisiä pidennyksiä malminetsintään esimerkiksi sääolosuhteisiin vedoten, joiden avulla yhtiöt voivat haastaa oikeuksiaan esimerkiksi kansainvälisessä välimiesoikeudessa. CETA-sopimuksen voimaantullessa riskit tämän osalta kasvavat.  

Vihreät olisivat olleet valmiita merkittävimpiin uudistuksiin. Vaikutamme tiukemman kaivossääntelyn puolesta myös monilla muilla tavoilla. Muutokset kaivoslakiin eivät ole riittäviä turvaamaan yhteiskunnallisesti kestävää kokonaisharkintaa mineraalien käytöstä. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto SLL on käynyt seikkaperäisesti läpi kaivoslain uudistusta. Parhaillaan eduskunnassa käsitellään esimerkiksi hallituksen esitystä ympäristönsuojelulain muutoksesta, jolla tiukennettaisiin kaivosten jätevakuuksiin liittyvää sääntelyä. On tärkeää, että kaivosten vastuut ja vakuudet saadaan todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle ja että vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa.  

Vuodesta 2023 alkaen otetaan käyttöön Vihreiden pitkään ajama kaivosvero. Tämä on todella tärkeä päätös. Tarkemman veromallin valmistelu on parhaillaan käynnissä valtiovarainministeriössä. Vihreiden tavoitteena on, että vero kohdistuu louhitun aineksen määrään, jotta vero aidosti vähentäisi louhintaa. Syksyllä hallitus antaa puolestaan esityksen uudesta ympäristövastuuvahinkorahastosta, joka sekin on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Tavoitteena on, että ympäristövahinkoja ei jouduttaisi korjaamaan verovaroilla, vaan maksajana olisi vahingon aiheuttaja.

Haasta ystäväsi kommentoimaan luonnosta uudeksi kaivoslaiksi!