Venäjän hyökkäys muutti turvallisuusympäristön ohella talousympäristömme

Koronan jäljiltä taloutemme oli jo toipumassa hyvää vauhtia, mutta Venäjän täysin tuomittava ja järjetön hyökkäys Ukrainaan muutti merkittävästi sekä turvallisuus- että  talousympäristöämme. Sodalla on lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia talouteemme eikä kukaan tiedä, minkälaisiksi ne lopulta muovautuvat. Merkittävästi vaikuttaa sodan kesto – mitä nopeammin se päättyy, sitä vähäisemmiksi inimillisen kärsimyksen rinnalla vaikutukset myös talouteen jäävät. Jos sota pitkittyy tai pahimmillaan eskaloituu, voi edessä olla taantuma. Olemme monella tapaa suuren epävarmuuden keskellä.

Venäjän hyökkäyksen talousvaikutuksista keskusteltaessa on painotettava, että ainut oikea vaihtoehto auttaa Ukrainaa niin paljon kuin mahdollista. Pakotteiden ja vastapakotteiden myötä koituvat haasteet taloustilanteeseen ja esimerkiksi pakotteista seuraava hintojen nousu on yksi niistä asioista, joista meidän on maksettava ukrainalaisten tukemiseksi. Emme voi seurata sivusta kun he taistelevat henkensä ja kotimaansa puolesta Venäjän järkyttävää hyökkäystä vastaan. He eivät puolusta nyt vain Ukrainaa, vaan he puolustavat uskomattomalla urheudella koko Eurooppaa – ja myös meidän lastemme turvallisuutta. On kestettävä se tosiasia, että joudumme todennäköisesti laskemaan elintasoamme, mutta samalla pidettävä huolta siitä, etteivät jo valmiiksi kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat täällä Suomessa putoa. Pandemia on kurittanut paitsi valtion ja yritysten kassaa, myös monen kotitalouden taloudellista tilannetta jo valmiiksi. 

Vaikka Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seuraukset talouteemme ovat vielä epäselviä, tiedossa kuitenkin on, että ne ovat moninaisia. Eniten taloutemme arvioidaan kärsivän viennin laskusta, raaka-aineiden hintojen noususta sekä tuotantoketjujen ongelmista. Samaan aikaan kuitenkin lisäykset puolustusmenoihin sekä energiasiirtymät pois fossiilisesta ympäri Eurooppaa voivat piristää taloutta – tämän varaan emme kuitenkaan voi laskea. Suomi on vahvasti vientivetoinen maa ja huolimatta siitä, että Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on vähentynyt 2014 jälkeen, on isku silti kova. Sodan vaikutusten Suomen ulkomaankauppaan arvioidaan olevan muita maita suurempia. Suomalaiset yritykset etsivät nyt uusia markkinoita, mutta tehtävä ei ole  helppo, sillä vastaavaa tekevät nyt monet yritykset ympäri maailman. Tuonnin näkökulmasta taas suurimpien haasteiden arvioidaan kohdistuvan toimitusten seisahtumiseen esimerkiksi malmien, metallien, puun ja lannoiteraaka-aineiden osalta. Tämän uskotaan vaikuttavat tämän vuoden aikana erityisesti rakentamiseen sekä metsäteollisuuteen. 

Venäjän hyökkäys on nyt viimeistään tuonut näkyväksi sen, että energiapolitiikka on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Olemme onneksi Venäjän energiasta muita Euroopan maita riippumattomampia, mutta energiariippuvuutta on yhä vähennettävä. Meidän pitää jatkaa panostamista entistä voimakkaammin kotimaisten uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. Uusiutuvat ovat paikallista ja hajautettua energiatuotantoa – mitä enemmän otamme näitä uusiutuvia käyttöön, sitä enemmän vahvistamme omavaraisuutta. Meillä on keinoja lisätä esimerkiksi kotitalouksien irtautumista fossiilisesta energiasta muun muassalisäämällä tukea autojen muuttamiseen vähäpäästöisemmiksi tai biokaasu- tai sähköauton hankkimiseen. Samaan aikaan latausinfraan tulee panostaa yhä enemmän. Voimme myös lisätä taloyhtiöiden energiaremonttitukia ja ottaa käyttöön esimerkiksi valtion takaaman energiaomavaraisuuslainan. Tukemalla maatalouden investointeja biotuotantoon voimme vauhdittaa siirtymää pois fossiilisista ja samalla lisätä tilojen kannattavuutta. Yhteiskunnan eri tasoilla on myös löydettävä keinoja lisätä energiatehokkuutta ja esimerkiksi yhä vähentää ruokahävikkiä – ruuan tuotanto vaatii huomattavasti energiaa ja esimerkiksi lannoitteita, joiden saanti on nyt haastavaa. Tärkeää on pitää huolta, ettemme turhaan hukkaa arvokkaita hyödykkeitä. 

Energian hintojen nousu vaikeuttaa myös suomalaisten kuljetusyritysten tilanteeseen kalliin polttoaineen myötä. Nousseet kuljetuskustannut tulevat näkymään myös kulutushyödykkeiden hinnassa. Moni kuljetusyritys on suurissa vaikeuksissa ja konkurssiuhan alla itsestä riippumattomista syistä. On tärkeää muistaa, että kuljetusyrityksillä on merkittävä rooli myös huoltovarmuuden näkökulmasta ison osan hyödykkeistä liikkuessa pyörillä. Hallitus hakee ratkaisuja kuljetusyritysten ahdinkoon. Tärkeää on, että päätökset ovat kestäviä ja kohdentuvat oikein. 

Sodan vaikutuksilta eivät välty myöskään suomalaiset kotitaloudet. Selvää on, että kiihtyvä inflaatio, suomalaisten kotitalouksien lisääntynyt epätasa-arvo sekä nuorten vaikean velkaantumisen kasvu luovat synkkiä näkymiä maamme talouden ylle. Osa kotitalouksista on joutunut jo ottamaan ylimääräistä velkaa pandemiasta selvitäkseen. Inflaatio vaikuttaa ostovoimaan ja kulutukseen samalla kun lisääntynyt epävarmuus saattaa vaikuttaa kotitalouksien uskallukseen tehdä uusia hankintoja tai sijoituksia. Tukemalla kotitalouksia tekemään energiaa säästäviä valintoja, voimme vaikuttaa siihen, miten lujaa inflaatio osuu. Lisäksi on selvää, että esimerkiksi nousseet liikkumiskustannusten ja esimerkiksi maatalous- ja viljatuotteiden hinnannousut tulevat osumaan kovimmin heihin, jotka ovat jo kaikkein heikoimmassa asemassa. Hallitus on nostanut tällä kaudella kaikkein heikoimassa asemassa olevien etuuksia, mutta silti esimerkiksi lapsiperheköyhyys on todellinen ongelma Suomessa. Meillä tulee olla valmiutta varmistaa, että myös kaikkein pienituloisimmat selviävät hintojen noususta. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on vaikutusta myös maariskiin. Suomella on hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa yhteistä maarajaa yli 1300 kilometriä, eikä ole liioiteltua olettaa, että geopoliittisella sijainnillamme on vaikutusta myös Suomen maariskiin. Kirjoitimme aiheesta yhdessä Mari Holopaisen kanssa aiemmin. Tähän mennessä huolet maariskin kasvusta eivät ole onneksi vielä konkretisoituneet – sen sijaan esimerkiksi Microsoft julkisti valtavan investoinnin Suomeen viime viikolla, mikä on erinomainen asia. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esimerkiksi kiinteistösijoittamisessa muutokset voivat näkyä vasta viiveellä. Meidän on tehtävä nyt ja jatkossa vielä enemmän työtä sen eteen, että Suomi koetaan yhä vakaaksi, turvalliseksi sekä kannattavaksi maaksi investoida ja sijoittaa. Esimerkiksi luvituskäytäntöjä tulee tarkastella ja varmistaa, että lupaprosessien näkökulmasta resurssointi on riittävää, eikä pääse muodostumaan turhaan investointeja tai hankkeita hidastavia pullonkauloja. On kuitenkin aivan selvää, että luvituksen tarkastelussa voi olla kyse lupaprosessien laadun tason heikentämisestä tai esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiprosessien tasosta tinkimisestä. Haluamme Suomeen kestävästi toimivia yrityksiä ja näiden yritysten kiinnostuksesta meidän tulee myös olla valmiita kilpailemaan.

Haasteet Suomen julkisen talouden kestävyydessä ovat läsnä myös muuttuneessa turvallisuus- ja talousympäristössäkin. Hallitus on tehnyt jo mittavia rakenteellisia uudistuksia sekä esimerkiksi onnistuneesti nostanut työllisyysastetta – mutta selvää on, että tulemme tarvitsemaan niitä jatkossa yhä lisää. Suomi tarvitsee työtä ja työlle tekijöitä. Työn tuottavuutta on yhä onnistuttava lisäämään ja varmistamaa, että työn tekeminen on aina kannattavaa. Esitimme aikaisemmin Noora Koposen kanssa työllisyystoimia tässä blogitekstissä. Olin puhumassa aiheesta myös eilen Ylen aamussa sekä Ylen radiossa.

Ylen Aamu-ohjelma televisiosta.

Radio.

Ennen kaikkea on tärkeää, että Suomi yhdessä muiden maiden kanssa tekee kaikkensa sodan lopettamiseksi ja rauhan jälleenrakentamiseksi.