Vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon

Yksi ensimmäisistä toimistani ministerinä oli valmistella työperäisen maahanmuuton hallinnon siirtämistä sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Siirto on luonteva, koska työperäinen maahanmuutto liittyy keskeisesti Suomen työvoiman riittävyyteen, huoltosuhteeseen ja taloudelliseen elinvoimaan. Tämän vuoden alusta siirto toteutui.

Suomessa on ollut vuosikausia kestämätön tilanne. Ei voi olla niin, että tänne töihin päästäkseen on roikuttava kuukausia kestävässä lupaprosessissa. Tämän hallituksen tavoitteena on, että käsittely kestäisi korkeintaan muutamia viikkoja.

Prosessin lyhentäminen ei ole ainoastaan kiinni siitä, että turvaamme lupaviranomaisille riittävät resurssit. Kyse on keskeisesti myös siitä, että ajattelemme koko työperäisen maahanmuuton prosessin uusiksi ja lisäämme käsittelyyn automatiikkaa.

Työperäisen maahanmuuton voimakas edistäminen edellyttää, että puramme prosessista turhat vaiheet. Saatavuusharkintaa on joustavoitettava ja ennen pitkää siitä on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen vähentäisi työvoiman saatavuusongelmia ja nopeuttaisi kokonaisprosessia.

Paljon voidaan tehdä muuttamalla johtamis- ja toimintamalleja

Järjestelmiä tulee muokata sellaisiksi, että ne automaattisesti ohjaavat käyttäjiä toimittamaan tietonsa mahdollisimman kattavasti heti prosessin alussa. Tätä uudistustyötä on Maahanmuuttovirastossa jo tehtykin.

Myös viranomaisten välistä tiedonsaantia voidaan parantaa panostamalla digitalisaatioon. Viranomaisille on saatava riittävät oikeudet toistensa tietoihin, jotta tieto ei törmää organisaatiorajoihin.

Tavoiteajassa käsiteltyjen hakemusten osuus hakemuksista on tärkeä onnistumisen mittari, josta työyhteisöjä tulisi myös palkita. Ihmisten työtä on suunnattava mekanistisesta käsittelystä monimutkaisten tilanteiden ratkaisemiseen, asiakaspalveluun ja toiminnan kehittämiseen, tehtäviin, joissa heidän erityisosaaminen tulee paremmin hyödynnetyksi.

Automaattisen tiedonkulun kehittämisen lisäksi lupahallinnon hallittu keventäminen työnantajien roolia kasvattamalla on toimivimpia keinoja lyhentää käsittelyaikoja huomattavasti. Työnantajien roolia hakemusprosessissa on mahdollista kehittää usealla eri tavalla.

Yksi maailmalla tunnettu tapa on rakentaa luotetuille työnantajille kevennetty lupakäytäntö. Luotetuille työnantajille voitaisiin taata tietty käsittelyaika, mikä kannustaisi yrityksiä ja loisi kilpailuetua asiansa moitteettomasti hoitaville yrityksille. Työnantajat voisivat myös hoitaa lupaprosessia työntekijän puolesta.

Sisäministeriössä teettämieni selvitysten mukaan maailmalla on paljon hyviä käytäntöjä, joilla työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää lupabyrokratiaa on onnistuttu keventämään menettämättä niiden tuomaa hallittavuutta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa eivätkä lupakäytännöt saa muodostua sen esteeksi.