Varmistetaan, ettei kenenkään tarvitse pelätä koulussa
Hallitus valmistelee toimenpideohjelmaa koulussa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisemiseksi. THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan noin 8 % 8.–9.-luokkalaisista kokee tulleensa kiusatuksi vähintään kerran viikossa. Fyysistä uhkaa on kokenut liki 15 % samasta ikäluokasta. Koulun pitää olla turvallinen paikka jokaiselle lapselle.
Kiusatuksi tuleminen jättää pysyvät jäljet ja sillä on merkittävää vaikutusta yksilön elämän tuleviin vaiheisiin. Häirintä ja väkivalta pitää osata tunnistaa ja lisäksi henkilökunnalla tulee olla riittävä osaaminen, sekä keinot tilanteisiin puuttumiseksi. Olennaista on myös se, että kouluissa on henkilökuntaa riittävästi, eivätkä ryhmät ole liian suuria.
Lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluu aina haasteita. Sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä on lähes kaikilla ajoittain vaikeuksia. Lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja tulee vahvistaa koulujen arjessa. Sillä ennaltaehkäistään konflikteja ja tilanteiden kärjistymistä. Koulussa tarvitaan työvälineitä, joilla edistetään, kehitetään ja tutkitaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kaveritaitojen lisäämistä. Moniammatillinen koulu on tässä hyvä tavoite.
Vihreille on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa oppilashuollon resursseja ja varmistaa, että kouluissa on riittävä määrä kuraattoreja ja psykologeja osana oppilaiden arkea. Kouluissa tarvitaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön tueksi myös muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Koulunuorisotyö on tässä yksi hyvä vaihtoehto, sillä nuorisotyöntekijät ovat nimenomaan ryhmädynamiikan ja ryhmässä toimimisen ammattilaisia. Koulunuorisotyön kautta on kehitetty muun muassa luokkien ryhmäytystä, kasvatustuntitoimintaa, osallistavia oppitunteja, sekä vertaissovittelua.
Kiusaaminen on epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu, joka ei kerro yksittäisen teon vakavuutta tai lainvastaisuutta. Tekojen vakavuutta on kuvattava niiden oikeilla nimillä. Lainvastainen teko — kuten esimerkiksi pahoinpitely, laiton uhkaus, varkaus, vahingonteko, kunnianloukkaus, viestintärauhan rikkominen, salakatselu tai vainoaminen — ei voi lieventyä kiusaamiseksi vain siksi, että se tapahtuu koulupäivän aikana tai koulun alueella.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on yhdessä päätetty olla lainkaan käyttämättä sanaa ”koulukiusaaminen” vaan puhutaan lainvastaisista teoista niiden oikeilla nimillä. Koko kouluyhteisöä — oppilaita, opettajia ja myös huoltajia — on opetettu tunnistamaan tekojen tunnusmerkistöt. Kaikkien tekojen osalta kaikilla on myös tiedossa, mihin toimenpiteisiin tapauksissa ryhdytään.
Maakunnassa toimii lainvastaisten tekojen työryhmä, joka koostuu kuntien eri viranomaisista, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja poliisin edustajista. Tämä työryhmä on laatinut koko maakuntaan yhteisen ohjeistuksen, jonka mukaisesti lainvastaisiin tekoihin puututaan kouluissa.
Opettajien tukena on toimintamalli, joka auttaa tunnistamaan erilaisten rikollisten tekojen tunnusmerkistön ja toimimaan kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Kouluissa on myös varmistettu, että kaikki tunnistavat vastuukysymykset ja ilmoitusvelvollisuutta ei jätetä käyttämättä. Tukena on selkeät toimintaohjeet ja luettelo toimenpiteistä, miten missäkin tilanteessa toimitaan. Esimerkiksi pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttävä teko on kyseessä silloin, kun oppilas lyö tai potkii toista tai kaataa toisen maahan ja niin edelleen, ja tällöin toimintaohjeena on tehdä ilmoitus poliisille.
Toimintamalliin kuuluu keskeisesti myös se, että on määritelty prosessi, joka seuraa ilmoitusvelvollisuuden käyttämistä. Koululta tulleen rikosilmoituksen jälkeen tekijää puhutellaan oikeusedustajan ja poliisin läsnä ollessa. Puhuttelun koollekutsujana toimivat Eksoten lasten ja nuorten oikeusedustajat, ja poliisin puolelta siihen osallistuvat poliisin ennalta estävän työn toimijat. Etelä-Karjalan toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi, eikä ilmeisesti yksikään prosessiin osallistunut ole uusinut tekoaan.
Lainvastaisten tekojen toimintamalli palkittiin valtakunnallisella opetusalan turvallisuuspalkinnolla 17.11.2020. Vuodesta 2005 jaetun, opetusalan turvallisuustoiminnan edistämiseksi perustetun palkinnon taustalla ovat Opetushallitus, aluehallintovirastot, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Rehtorit ry, Kuntaliitto, Pelastusopisto, Helsingin pelastuskoulu, Suomen Palopäällystöliitto ja SPEK-ryhmä. Kaikissa maakunnissa olisi syytä ottaa mallia Etelä-Karjalasta ja luoda omalla alueella parhaalla tavalla toimivat yhteistyöverkostot lainvastaisten tekojen tunnistamiseksi ja torjumiseksi
Aikuisten tehtävä on huolehtia lasten ja nuorten turvallisuudesta koulujen arjessa. Kaikkiin kouluihin on luotava sellaiset olosuhteet, että kenenkään ei tarvitse pelätä kouluun menemistä. Koulussa tapahtuvaan kaltoinkohteluun on jokaisen aikuisen puututtava, ja tilannetta todistava aikuinen ei voi sulkea silmiään tilanteelta. Lasten ja nuorten on voitava luottaa siihen, että aikuiset auttavat.
Lähteet:
https://www.nuortenkouvola.fi/wp-content/uploads/sites/4/2018/12/Koulunuorisotyo_kasikirja_WEB.pdf
https://www.lappeenranta.fi/loader.aspx?id=b1edcd6a-2ab0-40cb-b1da-102a47f11dae
Vihreät - De Gröna