Vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen johtaa ihmisoikeusloukkauksen jatkumiseen 

Petteri Orpon hallitus siirtää viime hallituskaudella kaikkien puolueiden kannattaman vammaispalvelulain voimaantuloa yli vuodella. Vammaispalvelulaki hyväksyttiin maaliskuun alussa ja sen piti astua voimaan lokakuussa.

Vammaispalvelulain voimaantulon siirtäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että vammaispalvelut järjestettäisiin vuoden 2025 alkuun asti vanhentuneen ja osittain puutteellisen lainsäädännön perusteella. Voimassa oleva vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö ei nimittäin täytä täysin perustuslain tai YK:n vammaissopimuksen vaatimuksia. 

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea on katsonut nykyisen vammaispalvelulain henkilökohtaista apua koskevan sääntelyn rikkovan YK:n vammaisyleissopimuksen artikloita 19 ja 5. Hallitus esittää siis käytännössä lykättäväksi sääntelyä, jolla puretaan todettu ihmisoikeusloukkaus. 

Lasten oikeuksille viitataan kintaalla

Hallituksen päätös lykätä vammaispalvelulain voimaantuloa on ongelmallinen myös lasten oikeuksien näkökulmasta. 

Hallituksen esityksestä ei käy ilmi, että heillä olisi tarkoitus millään tavalla muuttaa lapsiin liittyviä kokonaisuuksia jatkovalmistelussa. Siitä huolimatta myös näiden tärkeiden uudistusten voimaantuloa siirrettäisiin eteenpäin.

Hallituksen esityksessä jää hyvin vähälle huomiolle se, että nykyinen lainsäädäntö ei turvaa kaikilta osin perustuslain, YK:n vammaissopimuksen ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen takaamia lapsen oikeuksia. 

Uuden vammaispalvelulain voimaantulon lykkääminen merkitsee siten lapsen oikeuksia toteuttavan sääntelyn voimaantulon lykkäämistä ilman, että tälle on esitetty hallituksen esityksessä kunnollisia perusteluja. 

Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää, voiko lapsen oikeuksiin vaikuttavaa sääntely tulla voimaan vammaispalvelulain alun perin kaavailtuna voimaantuloajankohtana tai muuna hallituksen esityksessä ehdotettua olennaisesti aikaisempana ajankohtana. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuultiin asiasta sosiaali- ja terveysministeriötä, jonka mukaan vammaispalveluja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on kokonaisuus, josta ei ole tarkoituksenmukaista erottaa osaa säännöksistä tulevaksi voimaan ennen uuden lain soveltamisalan säätämistä. 

Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen perusteella kuitenkin monet sellaiset nykyisin voimassa olevaan vammaispalvelulakiin sisältymättömät vammaisten lasten ja nuorten asemaa turvaavat säännökset, jotka sisältyvät uuteen vammaispalvelulakiin, olisi mahdollista saattaa voimaan uuden vammaispalvelulain alkuperäisessä voimaantuloaikataulussa, vaikka joidenkin toisten uuden vammaispalvelulain säännösten voimaantuloa lykättäisiinkin. 

Hallituksella olisi siis halutessaan ollut mahdollisuus saattaa laki aikaisemmin voimaan mm. vammaisten lasten ja nuorten osalta, mikä tarkoittaisi parempia palveluita heille. On järjetöntä, että hallitus ei näin toimi. Hallitus ei näytä välittävän edes vammaisten lasten ja nuorten oikeuksista. 

Epätäydellistä lakia voi kehittää myös sen tultua voimaan

En ole hallituksen kanssa kaikesta eri mieltä. Viime hallituksen valmistelema vammaispalvelulaki ei ole täydellinen. Siinä on monia puutteita, joita monet eri alan asiantuntijat ja osa vammaisjärjestöistä ovat nostaneet esille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa eräät vammaisjärjestöt ja useat asiantuntijat ovat tuoneet esiin, että nyt lykättävää lainsäädäntöä olisi tarpeen edelleen tarkentaa. Pidän näiden asiantuntijakuulemisissa esiintuotujen huomioiden pohjalta erittäin tärkeänä, että näihin ongelmiin hallitus vastaa seuraavassa vaiheessa. 

Vammaispalvelulain muutostarpeista huolimatta katson, että hallituksen esityksessä ei ole esitetty vakuuttavia perusteluja sille, ettei uutta vammaispalvelulakia voisi kehittää sen ollessa voimassa. 

Erityisesti kun otetaan huomioon se, että uusi vammaispalvelulaki parantaa vammaisten henkilöiden perustuslaissa turvattujen sosiaalisten oikeuksien toteutumista nykytilaan verrattuna ja poistaa ihmisoikeusrikkomustilan.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan koko uudistuksen vuosittainen kustannusvaikutus nykytilanteeseen verrattuna saa olla korkeintaan 100 miljoonaa euroa. Vammaispalveluiden kustannuksen arvioidaan olevan 136 miljoonaa euroa vuonna 2027, eli hallitus leikkaa vammaisten palveluista 36 miljoona euroa 

Käytännössä hallituksen ajama säästötavoite tarkoittaa, että joitain sellaisia ihmisiä suljetaan palveluiden ulkopuolelle kustannusten kasvun rajoittamiseksi, jotka pääsivät lain piiriin viime valmistelun yhteydessä.

Nouseekin huoli hallituksen motiiveista. On iso arvovalinta leikata juuri vammaisten palveluista. Tämä ei ole hyväksyttävää!

Vihreät jättivät sosiaali-ja terveysvaliokunnassa asiasta vastalauseen.