Valtion omistajapolitiikan on toimittava yritysvastuun suunnannäyttäjänä

Yritysvastuulla on ratkaiseva rooli kansainvälisessä talousjärjestelmässä ja siten myös globaalien haasteiden ratkaisemisessa, sillä esimerkiksi Googlen ja Facebookin kaltaiset suuryritykset käyttävät jo suurempaa valtaa kuin monet valtiot. Globaalit haasteet ovat niin suuria, että valtiot eivät yksin pysty niitä ratkaisemaan vaan tarvitsemme laaja-alaisesti eri toimijoiden välistä vastuullista yhteistyötä. Yritysvastuu ei ole vain velvoitteita, mutta myös kestävämpää liiketoimintaa. Arvonkehitys on kiistatta parempi niillä yrityksillä, jotka ovat vastuullisuustyössä pitkällä.

Suomessa valtiolla on omistajapolitiikan kautta suuri rooli yritysvastuulinjausten laatimisessa ja jalkauttamisessa. Valtioneuvosto antoi 8.4.2020 uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, joka ohjaa yhtiöitä koko hallituskauden ajan, eli aina kevääseen 2023 asti. Omistajapoliittinen periaatepäätös painottaa vahvasti erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä muita yritysvastuun näkökulmia, kuten ihmisoikeuksien noudattamista. Periaatepäätöksen painotukset ovat hyvin ajankohtaisia, sillä yritysvastuuta koskeva lainsäädäntö on kehittymässä voimakkaasti.

Tällä hetkellä Suomen lisäksi Euroopassa on vireillä useita yritysvastuuseen liittyviä lainsäädäntöprojekteja, joista merkittävimmät ovat Saksan Lieferkettengesetz-ehdotus sekä Euroopan unionin direktiivihanke. Lisäksi EU:sta on tulossa esitykset yritysten vastuullisuusraportointi-standardeiksi sekä kestävän rahoituksen lainsäädäntöön, joka vaikuttaa merkittävästi finanssialaan ja yritysten rahoitusmahdollisuuksiin.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtio-omistaja edellyttää, että yhtiöt selvittävät ilmastonmuutoksen vaikutukset liiketoimintaansa ja huomioivat nämä strategiatyössään. Valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään huomioivan tavoitteet hiilineutraalista Suomesta 2035 sekä Pariisin ilmastosopimuksen. Tavoitteet tulee saavuttaa kestävää kilpailukykyä vahvistaen ja sosiaalisesti vastuullisesti.

Osana vastuullista liiketoimintaa yhtiöiden on myös muun muassa tunnistettava liiketoimintansa vastuullisuusriskit sekä omassa toiminnassaan että arvoketjussaan ja liitettävä yritysvastuuriskit osaksi riskienhallintajärjestelmää. Periaatepäätöksessä olevat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet edellyttävät yritysten noudattavan asianmukaista huolellisuutta keskeisten ihmisoikeusriskien osalta. Tämä yritysten huolellisuusvelvoite, joka on tulevan EU:n yritysvastuulainkin kannalta keskeinen elementti, sisältää sekä ennakoivia että korjaavia toimenpiteitä. Osana yritysvastuuraportointia valtio-omistaja edellyttää, että yhtiöt raportoivat verojalanjäljestään maakohtaisesti siten, että niiden toiminnan verovastuullisuutta voidaan arvioida. Periaate on, että verot maksetaan siihen valtioon, jonne ne liiketoiminnan perusteella kuuluu maksaa.

Miksi tarvitsemme tätä vahvempaan yritysvastuuseen ohjaavaa lainsäädäntöä? Vaikka monet yritykset pyrkivät huomioimaan liiketoiminnassaan ympäristökysymykset, ihmisoikeudet ja hyvän hallintotavan, useat yritykset eivät toimi vastuullisesti. Sen vuoksi yritysvastuuta pitää muokata sitovalla lainsäädännöllä, joita erilaiset yritysvastuuseen liittyvät vapaaehtoiset ohjeistukset, raportointistandardit ja toimialakohtaiset työkalut täydentävät. Mikäli todella haluamme, että yritykset kantavat suuren vastuunsa, eivät pelkät vapaaehtoiset ohjeistukset ole riittävä työkalu sen toteuttamiseksi.

On selvää, että valtioneuvoston periaatepäätös ja siihen sisällytetyt yritysvastuupainotukset olivat tervetulleita. Keskeistä on, että vastuullisuuslinjaukset toteutetaan tehokkaasti käytännön tasolla yhtiöiden operatiivisessa toiminnassa. Tämä tapahtuu parhaiten, kun periaatepäätös integroidaan valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaan ja edellytetään, että yrityksen johdolla on aitoa yritysvastuuosaamista.

Periaatepäätös on ollut nyt voimassa lähes vuoden. Valtioneuvoston linjausten vaikuttavuuden arviointi edellyttää ennen kaikkea raportointia ja avoimuutta. Edellytys hedelmälliselle yhteiskunnalliselle keskustelulle onkin se, että yritysvastuulinjausten toimeenpanon onnistumisesta saadaan tarkkaa tietoa. Yrityksen tulisi raportoitada vaikutuksista omistajaohjauksesta vastaavalle ministeriölle ja ministerin eduskunnalle.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu jätti omistajapolitiikasta ja yritysvastuusta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. Valtiopäivätoimessa kysyttiin:
Millä tavoin omistajapolitiikan uudet linjaukset on jalkautettu ja viety sovellettavaksi käytäntöön, mitä päätöksiä on tehty, jotta vastuullisuus tehokkaasti toteutetaan ja mikä on Solidiumin rooli jalkautustyössä?