Vain miehiä koskeva asevelvollisuus ei ole tätä päivää

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut pohtimaan myös Suomen turvallisuutta ja varautumista. Maanpuolustusvelvoite koskee perustuslain mukaan kaikkia Suomen kansalaisia. Tästä huolimatta lainsäädäntömme velvoittaa vain miehiä suorittamaan asepalveluksen tai siviilipalveluksen. On korkea aika uudistaa järjestelmä tasa-arvoiseksi ja sukupuolineutraaliksi.

Vain miehiä koskeva velvoittavuus on historiallinen jäänne, jonka hyväksyttävyys tämän päivän Suomessa on kyseenalaista. Jos aloittaisimme puhtaalta pöydältä tänään, emme taatusti ottaisi lähtökohdaksi sukupuolen mukaista erottelua. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on paitsi oikeudenmukainen, myös käytännöllinen tapa turvata osaavien varushenkilöiden riittävyys ikäluokkien kutistuessa.

Olen puhunut sukupuolineutraalin asevelvollisuuden puolesta jo pitkään. Tällä viikolla nousi esiin, että myös kokoomus on niin sanotusti tullut Vihreiden linjoille tässä asiassa ja alkanut kannattaa sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Seuraavalla hallituskaudella on syytä käynnistää valmistelu asevelvollisuusjärjestelmän uudistamiseksi koskemaan kaikkia sukupuolesta riippumatta.

Olen hahmotellut uudistuksen suuntaviivoja hyvin yleisellä ja alustavalla tasolla. Yksityiskohdissa riittää vielä hiottavaa ja uudistuksen valmistelu voi kestää pitkään, mutta työ tulisi käynnistää juuri siksi mahdollisimman pian. Kutsunnat on joka tapauksessa tarkoitus laajentaa koko ikäluokalle. Siitä on luontevaa jatkaa laajempaa järjestelmäuudistusta kohti.

Varushenkilöitä valikoitaisiin jatkossakin nykyistä vastaava määrä puolustusvoimien tarpeiden ja kriteerien pohjalta. Reservin koko pysyisi ennallaan. Tällä hetkellä varusmiespalveluksen suorittaa hieman yli 20 000 nuorta vuosittain, mikä kattaa noin kaksi kolmesta nykyisen asevelvollisuuden piirissä olevista. Dramaattisesta muutoksesta ei siis ole kyse – valikointi vain tapahtuisi miesten sijaan koko ikäluokasta.

Koko ikäluokka ei siis jatkossakaan suorita aseellista palvelusta eikä sotilaallinen hyökkäys myöskään ole ainoa uhka, johon yhteiskuntana varaudumme. Viimeisen parin vuoden aikana Euroopassa on nähty monenlaista aina pandemiasta kyberhyökkäyksiin ja sään ääri-ilmiöistä informaatiovaikuttamiseen. Siksi myös siviilipalvelusta on tarpeen uudistaa tukemaan nykyistä paremmin erilaisiin kriiseihin varautumista ja valmistautumista.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa erilaisten palvelusmuotojen luomista siviilipalvelukseen. Tavoitteena tulisi olla koko ikäluokan kriisivalmiuksen kehittäminen yhteiskunnan moninaisiin uhkiin vastaamiseksi. Erilaisten ja erimittaisten palvelusmuotojen avulla voitaisiin huolehtia paitsi uudistuksen taloudellisesta kestävyydestä, myös siitä, että koko ikäluokan jatko-opintojen aloituksen ei tarvitsisi lykkääntyä.

Lopputuloksena meillä voisi olla mielekäs ja tasa-arvoinen järjestelmä, jossa koko ikäluokka voi toteuttaa maanpuolustusvelvollisuuttaan joko asepalveluksen tai uudistetun siviilipalveluksen muodossa. On tärkeää, että jokaiselle löytyy tapa osallistua yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden rakentamiseen.