Vahvistamme hallituksen ilmastotoimia

Olemme tehneet Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen kannalta tarvittavat puuttuvat taakanjakosektorin päästövähennyspäätökset ja vahvistamme jo aiemmin päätettyjä ilmastotoimia. Uusi ilmastolaki varmistaa, että toimia tehdään myös tulevilla hallituskausilla.

Ukrainalaisten kärsimys, Euroopan turvallisuustilanne ja Suomen huoltovarmuus ovat tällaisena aikana kiireisimmän huomiomme keskipisteessä.

Samaan aikaan hallitus on jatkanut työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Olemme sopineet ilmastotoimista, joilla Suomen päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla saavutetaan. Näillä päätöksillä olemme polulla kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035.

Olemme antaneet suomalaisille ison lupauksen: rakennamme maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointivaltion, hiilineutraalin Suomen, joka jättää elinkelpoisen planeetan myös lapsillemme. Olemme lähempänä lupauksen toteutumista kuin koskaan ennen.

Hallitus päätti syksyllä 2021 ilmastopaketista, johon sisältyvät ilmastotoimet lähetettiin ilmastopaneelin ja tutkimuslaitosten arvioitavaksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan päästövähennyspäätöksiä puuttui 0,2 megatonnin edestä, ja sen lisäksi tehdyistä päätöksistä 0,8 megatonnia perustui epävarmoille ja optimistisille laskelmille. Tämä yhteensä yhden megatonnin suuruinen kokonaisuus oli nyt hallituksen tarkastelussa.

Olemme nyt tehneet tarvittavat päätökset, joilla niin sanottuun taakanjakosektoriin liittynyt 0,2 megatonnin päästökuilu kurotaan umpeen. Olemme päättäneet myös vahvistavista toimista, joilla asiantuntijoiden tunnistamat epävarmat 0,8 megatonnin päästövähennykset toteutuisivat entistä suuremmalla varmuudella. Nyt tehdyt päätökset vastaavat ilmastopaneelin ja tutkijoiden meille esittämiin huomioihin liikenteessä, maataloudessa, maankäyttösektorilla sekä kuntien ilmastotyössä. 

Julkisen sektorin tehtävä on olla edelläkävijä ja esimerkki vihreässä siirtymässä. Kuntien ilmastotyötä vahvistetaan täydentämällä ilmastolakia velvoitteella laatia ilmastosuunnitelmia tänä syksynä. Lisäksi teemme valtioneuvoston periaatepäätöksen vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite.

Ilmastosuunnitelmassa vahvistamme reilua siirtymää ja tuemme kotitalouksia sekä taloyhtiöitä energiaremonteissa ja energiatehokkuuden lisäämisessä. Jatkamme myös valtion lainatakausmallin eli energiaomavaraisuuslainan sekä hiiliosingon valmistelua.

Vahvistamme ja tuemme myös aiemmin linjattuja maatalouden päästövähennystoimia. Viljelijät kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista jo tälläkin hetkellä. Maatalouden ilmastotyö koostuu isosta joukosta toimia aina maaperän hiilensidonnan parantamisesta ja lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämisestä ilmastoruokaohjelmaan ja kotimaisten kasviproteiinien edistämiseen. Kierrätyslannoitteisiin, maan kasvukunnon parantamiseen, energiatehokkuuteen ja biokaasuun panostavat tilat myös selviävät paremmin poikkeusajoista. 

Liikenteen päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja parantamalla ajoneuvojen energiatehokkuutta. Yhtenä konkreettisena toimena olemme poistaneet sähköautojen autoveron. Myös sähköautojen latauspisteiden ja biokaasun tankkausasemien rakentamista vauhditetaan. Liikenteessä Suomi tukee EU:n päästökaupan laajentamista. Varalle jatkamme kotimaisen liikenteen päästökaupan ja kilometripohjaisen veromallin valmistelua.

Lisäksi linjasimme osana nyt tehtyjä ilmastopäätöksiä, että lähiviikkoina lausunnoille lähtevässä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa tullaan päättämään lisätoimista, joilla varmistetaan, että osa taakanjakosektorin päästövähennystavoitteesta voidaan korvata hiilinielujen vahvistamisella. 

Näillä päästövähennystoimilla on yhteenlasketusti iso merkitys. Esimerkiksi kotitalouksien öljylämnityksestä luopumisen tuen lisääminen ja asuinrakennusten energia-avustukset ovat tärkeitä toimia sekä kotitalouden energialaskun pienentämisen että päästöjen vähentämisen kannalta.

Kun teemme suunnitelmia 8-13 vuoden aikajänteelle, epävarmuuksilta ei voi välttyä. Siksi olemme tänä keväänä päättäneet uudesta ilmastolaista, joka varmistaa sen, että tulevillakin hallituskausilla ilmastotyö jatkuu. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035 on vain yksi etappi, jonka jälkeen Suomen tulee päästä hiilinegatiiviselle uralle. Silloin jo ilmakehässä olevia päästöjä sidotaan talteen.

Tähänastinen ilmastotyö ei olisi ollut mahdollista ilman ilmastoliikkeen ja kansalaisten vahvaa panosta. Kiitos siitä teistä jokaiselle.