Vahva EU:n ilmastopaketti on Suomen etu

Tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Eivätkä ilmastotoimet ole vaihtoehto – ne ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat avain Suomen ja koko Euroopan menestyksen rakentamiseen.

EU:n komissio julkisti eilen merkittävän ilmastolainsäädännön kokonaisuuden, eli niin kutsutun Fit for 55 -paketin, joka nimensä mukaisesti esittää konkreettiset keinot, joilla EU aikoo saavuttaa vähintään 55 %:n päästövähennystavoitteensa vuoteen 2030 mennessä.

Komissio on koronapandemian keskellä vain puolessatoista vuodessa saanut rakennettua laajan, kaikki yhteiskunnan eri sektorit kattavan ilmastoesitysten kokonaisuuden. Se on osoitus siitä, että EU ottaa nyt ilmastokriisin tosissaan.

Jotta saavutamme Pariisiin sopimuksen tavoitteet ilmastokriisin hillinnästä, on kuitenkin tärkeää, että suhtaudumme 55 prosentin tavoitteeseen miniminä. Vähintään sen verran päästövähennyksiä on koko Euroopassa saatava aikaan. Riman hipomisen sijaan tavoite kannattaa roimasti ylittää. Suomenkin kannattaa pohtia, missä kohtaa toimia voitaisiin vielä kirittää sen sijaan, että keskitytään esteisiin päästövähennysten toteuttamiselle.

Tällä konkreettisella ilmastotoimien paketilla on painoarvoa myös globaalisti. Ilmastopaketti on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ilmastotoimien kokonaisuus niin kooltaan kuin kattavuudeltaan. Sen tavoite on siirtää talouden kaikki sektorit kohti fossiilivapaata maailmaa ja näin siirtää hyvinvointimme uudelle, kestävälle pohjalle.

Keskeisiä ilmastopaketin esityksiä:

• EU:n päästökaupan vahvistaminen  ja laajentaminen myös meriliikennettä koskevaksi.
• Erillisen päästökaupan perustaminen liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöille.
• Jäsenmaiden kansallisten tavoitteiden kirittäminen esimerkiksi rakentamisen, asumisen, liikenteen ja maatalouden suhteen (niin kutsuttu taakanjakosektori). Suomen taakanjakosektorin tavoitteeksi esitetään 50 %:n päästövähennystä vuoteen 2005 verrattuna.
• Metsien ja maaperän nielujen kasvattamiselle asetetaan kansalliset tavoitteet.
• Autojen päästörajoja kiristetään,  uudet autot päästöttömiä vuodesta 2035 eteenpäin.
• Tiettyjä tuontituotteita koskevien hiilitullienn avulla pyritään estämään hiilivuotoa EU:sta matalamman ilmastosääntelyn maihin.
• Puun polttamiselle asetetaan kestävyyskriteereitä.

Nämä ja monet muut lainsäädäntöesitykset tulevat ensi syksynä EU:n jäsenmaiden ja europarlamentin pöydälle. Meitä Suomessa ne auttavat omassa ilmastotyössämme saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteemme 2035.

Edelläkävijyys ilmastoasioissa tarkoittaa meille kilpailukykyetua – ratkaisut ja teknologiat, joita kehitämme täällä, tuovat meille työpaikkoja ja avaavat globaaleja markkinoita, joilla on nopeasti kasvava kysyntä puhtaille ratkaisuille.

Maailma ei seiso paikallaan, teimme ilmastotoimia tai emme. EU-komissio asetti työnsä aloittaessaan tärkeimmäksi tavoitteekseen Euroopan talouden uudistamisen ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestäväksi. Nyt meillä on käsissämme paketti, joka vastaa osaltaan tähän lupaukseen. Se vahvistaa Euroopan kilpailukykyä globaaleilla vihreillä markkinoilla ja uudistaa talouttamme. Ja mikä tärkeintä, sen myötä Eurooppa ottaa entistä vahvemman otteen ilmastokriisin ja luontokadon torjumisesta. Ilman elinkelpoista planeettaa millään muullakaan ei ole merkitystä.