Uusi suunta EU:n turvallisuuteen: kymmenen nostoa Vihreiden uudesta turvallisuuspoliittisesta ohjelmasta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kasvavat kansainväliset jännitteet ja uudet uhkakuvat ovat nostaneet puolustusyhteistyön painoarvoa. Sitä tarvitaan lisää myös EU:ssa. EU tarvitsee modernin, uskottavan ja tehokkaan puolustuksen, jossa huomioidaan laajasti EU:n arvot. Tähän kuuluu paitsi taloudellisen ja sotilaallisen turvallisuuden vahvistaminen, myös laaja ihmisten turvallisuus. 

Hyväksyimme juuri Euroopan parlamentin Vihreiden uuden turvallisuuspoliittisen linjapaperin, jonka valmistelua johdin. Se pyrkii vastaamaan yllämainittuihin haasteisiin, joita yritämme päivittäin ratkaista EU:ssa ja turvallisuusvaliokunnassa, jossa toimin ryhmämme koordinaattorina.

Tulevaisuuden turvallisuuspolitiikassa ei unohdeta ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta, naisia, nuoria tai demokraattista valvontaa. Tarvitsemme selkeät keinot keskinäisen avunannon varmistamiseksi kriiseissä, sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Tässä kymmenen nostoa ohjelmasta.

1. Jäsenvaltioiden on määriteltävä tarkemmin artiklan 42(7) käyttö, eli kuinka ne tukevat toisiaan mikäli jotakin jäsenmaata kohtaan hyökätään sotilaallisesti. 
2. Vihreät korostavat, että NATOn rooli useimpien EU-jäsenmaiden turvallisuudessa on keskeinen. NATOn ja EU:n yhteistyötä tulee tiivistää, jotta saamme aikaan tehokkaamman puolustuksen. 
3. EU:n on edistettävä joukkojen tehokkaampaa liikkumista yli rajojen kriisitilanteessa, ja koordinoitava tehokkaammin puolustuksen rahoitusta. Tunnistetut puutteet EU-tasolla puolustuskyvykkyydessä voidaan korjata kaikista strategisimmin maiden yhteistyöllä.
4. EU:n on toimittava kansainvälisesti ydinaseiden vähentämiseksi ja kiellettävä autonomiset asejärjestelmät, jotka eivät ole varmuudella ihmisen hallittavissa.
5. EU:n on puututtava jäsenmaiden asevientirikkeisiin, tarvittaessa oikeudessa ja sanktioin. Tiesitkö, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan osin EU-maiden aseistamana? Ranska myi aseita ja tarvikkeita Venäjälle yli 150 miljoonan euron arvosta vielä 2014 Krimin hyökkäyksen jälkeen, vaikka EU oli asettanut Venäjälle asevientikiellon. Tällainen on estettävä tulevaisuudessa. Asemyyntiä on valvottava, ja evättävä esimerkiksi jäsenvaltion osuus EU:n puolustusrahastosta, jos yhteisiä sääntöjä ei noudateta.
6. Ilmastokriisin torjuminen on keskeistä turvallisuuspolitiikkaa. EU:n on asetettava ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteet koko puolustussektorille. Niiden saavuttamiseen, kuten fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen, joukkojen kouluttamiseen ja ympäristönsuojeluun operaatioissa ja rauhanvälityksessä on suunnattava 30% EU:n puolustusrahaston varoista. 
7. EU:n on priorisoitava kriisinhallinnassa kansanmurhien, ihmisoikeusloukkausten ja sotarikosten torjumista. EU:n on rakennettava 5000 hengen joukot, jolla on kriisitilanteisiin kolmen päivän liikkumisvalmius. Siviilikriisinhallinnassa on keskityttävä maiden oikeusjärjestelmien kehittämiseen, sananvapauden ja demokratian edellytyksiin ja kansalaisoikeuksiin. Rauhanvälitykseen on panostettava, ja tavoiteltava yhä laajemmin tulitaukoja kaikissa konflikteissa EU:n resurssein.
8. EU:n on rakennettava parempi osaaminen hybridiuhkien torjumiseen, esimerkiksi Venäjän vaikuttamisyritysten torjumiseen, ja kyberuhkien torjumiseen myös rauhanvälitystyössä ja kriisinhallinnassa. EU tarvitsee yhteisen huipputason kyberyksikön.
9. EU-maiden on irtauduttava välittömästi Venäjän energiantuonnista. Euroopan on rakennettava taloudellinen omavaraisuus esimerkiksi Venäjästä ja Kiinasta, jotta maat eivät ole alttiita vaikuttamisyrityksille tai kiristykselle.
10. EU:n on täytettävä YK:n nuorten ja naisten oikeuksia koskevat tavoitteet, ja edistettävä kaikkien väestöryhmien osallisuutta turvallisuuspolitiikassa ja rauhantyössä.

Koko ohjelma on luettavissa täällä.

EU:lla on mahdollisuudet olla turvallisuuspolitiikan arvojohtaja. EU:n jäsenmaiden puolustusjärjestelyt ovat laaja kokonaisuus, jossa olisi mahdollisuuksia samanaikaisesti vähentää kuluja, ja lisätä tehokkuutta vahvemman yhteistyön avulla. Monenlaiset uhat tunnistamalla ja niihin varautumalla EU voi toimia suunnannäyttäjänä turvallisuuskysymyksissä myös globaalisti. 

Vahvempi ja tehokkaampi turvallisuusyhteistyö hyödyttää paitsi Euroopan jäsenvaltioita ja sen kansalaisia, myös rajojemme ulkopuolella olevia kumppaneitamme. Vihreät/EFA esittää tällä linjapaperillaan tuoreen näkemyksemme siitä, kuinka tämä voidaan saavuttaa. Kiitän kaikkia valmistelutyössä mukana olleita. Jatketaan keskustelua! 

– Alviina Alametsä, europarlamentaarikko