Uusi luonnonsuojelulaki on tärkeä edistysaskel eduskunnassa tehtyjen muutosten jälkeenkin

Eduskunta hyväksyi tänään uuden luonnonsuojelulain, joka on tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä toimista luontokadon torjunnassa. Uudessa laissa vahvistetaan tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojaa, tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio osaksi lainsäädäntöä ja kasvatetaan Suomen Luontopaneelin roolia. Uudessa luonnonsuojelulaissa kielletään myös uhanalaisimpien lajien metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta. Uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan kesällä 2023.

Luonnonsuojelulakiin on aiemmin tehty vain yksi suurempi päivitys sen lähes satavuotiaan historian aikana. Olen iloinen, että eduskunta hyväksyi nyt uuden lain, sillä siinä pystyttiin hyödyntämään valtava määrä uutta tietoa luontokadon etenemisestä ja toimivista keinoista luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tämä tapahtuu kreivin aikaan, sillä luontokadon pysäyttämisellä on kiire: Suomessa joka yhdeksäs laji ja noin puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia.

Hyvänä esimerkkinä tästä on uusi tietyille luontotyypeille tuleva heikentämiskielto. Esimerkiksi kaikki rannikon avoimet dyynit ja serpentiinikalliot, joilla on omaleimainen lajisto, suojellaan suoraan lain tultua voimaan. Vuosikymmenien ajan luonnon monimuotoisuuden tila on heikentynyt Suomessa. On tärkeää luoda mekanismeja, joilla harvinaisten luontotyyppien katoaminen voidaan pysäyttää.

Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ei rajoitu vain Suomen rajojen sisäpuolelle. On ollut erityisen karua, että tähän asti Suomeen on ollut täysin laillista tuoda harvinaistenkin eläinlajien metsästysmuistoja eli trofeita. Jatkossa EU:n ulkopuolisista maista tuotujen, kansainvälisen kaupan uhkaamien, maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien osien tuominen metsästysmuistoina on kielletty. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uhanalaisten sarvikuonojen sarvia tai sukupuuton partaalla olevien tiikerien taljoja.

Jatkossakin on tilanteita, että inhimillinen toiminta aiheuttaa väkisinkin haittaa luonnon monimuotoisuudelle, kuten esimerkiksi uuden teollisuuslaitoksen rakentamisen kohdalla. Nyt lakiin on nostettu vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, jonka avulla esimerkiksi yritys voi hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset toisaalla. Tämä mahdollistaa läpinäkyvän toiminnan, jonka avulla kuluttajat voivat erottaa vastuullisesti toimivan yrityksen viherpesusta. Myös maanomistajille aukeaa uudenlainen ansaintamahdollisuus kompensoivien alueiden tarjoamisen myötä.

Uuden luonnonsuojelulain myötä malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Aiemmin pitkälti ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat voineet rellestää jopa suomalaisessa kansallismaisemassa oman mielensä mukaan, ja nyt niiden toiminnalle asetetaan tiukemmat rajat.

Laki myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana. Saamelaiskulttuuri on tasapainoissa pohjoisen luonnon kanssa, ja jatkossa luonnonsuojelulaissa on perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto. Tämä on yksi tärkeä askel siinä, että saamelaisten asema alkuperäiskansana tunnistetaan kaikilla politiikan osa-alueilla.

Uusi laki pohjaa tutkittuun tietoon ja vahvistaa sen roolia jatkossa

Luonnonsuojelulain valmistelussa on hyödynnetty kattavasti uusinta asiantuntijatietoa ympäristön tilasta. Uuden lain myötä asiantuntijoista koostuvan Suomen Luontopaneelin roolia vahvistetaan ja sillä tulee olemaan vastaava rooli kuin Ilmastopaneelilla on ilmastopolitiikan saralla. On tärkeää, että asiantuntijoilla on vahva rooli ympäristö- ja ilmastopolitiikassa sekä esitysten kommentoijina että päätöksentekijöiden kirittäjinä.

Vaikka eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitystä muokattiin, se ei pilaa mittavan luonnonsuojelulain lähtökohtia. Esimerkiksi uhanalaisten luontotyyppien listaaminen olisi selkeyttänyt lain soveltamista, mutta niiden puuttuminen ei muuta sitä tosiasiaa mihinkään, että noin puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Ympäristö- ja ilmastoministerinä olen myös tehnyt selväksi sen, että tulen etsimään muita keinoja parantaa yhteisen suomalaisen luonnon tilaa.

Harmillisesti myös vesilakiin liittyvä vesistöjen tilan parantaminen vesittyi esimerkiksi purojen osalta. Eduskunta hyväksyi kuitenkin lausuman uhanalaisten vesiluontotyyppien suojelua vahvistavan lainsäädännön valmistelusta, eli tämä voidaan vielä korjata.  

Luontokatoa ei ole vielä pysäytetty

Lajien ja luontotyyppien katoamista ei ole onnistuttu pysäyttämään Suomessa. Uusi luonnonsuojelulaki antaa siihen aiempaa paremmat eväät, mutta työtä tulee jatkaa myös seuraavilla hallituskausilla. Olen esittänyt esimerkiksi kaikkien valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua ja noin miljoonan pieleen ojitetun suohehtaarin ennallistamista. Ihminen on yksi laji muiden joukossa, ja hyvinvointimme on riippuvaista luonnon monimuotoisuuden tilasta.