Uudistettu ilmastolaki lausuntokierrokselle – hiilineutraalius kirjataan lakiin 

Ilmastolain uudistus on hallituksen tärkeimpiä ilmastotekoja. Uudistettu laki varmistaisi, että Suomi torjuu ilmastokriisiä ja tekee osansa Pariisin sopimuksesta, jotta maapallon lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Olemme tänään lähettäneet luonnoksen uudesta ilmastolaista lausuntokierrokselle ja kuka tahansa voi ottaa siihen kantaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna.

Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 tarvittavista päätöksistä on tähän mennessä tehty noin puolet. Hallituksen ilmastotyö on hyvässä vauhdissa, ja seuraavat ilmastopäätökset tehdään jo ensi syksyn budjettiriihessä. Kesäkuun ennätyshelteet muistuttavat meitä siitä, että ilmastotoimet eivät tule hetkeäkään liian aikaisin.

Tänään lausuntokierrokselle lähettämämme ilmastolakiluonnoksen tärkein tavoite on taata, että ilmastotyö jatkuu myös tätä hallituskautta pidemmälle. Hiilineutraaliustavoite 2035 kirjattaisiin lakiin, jolloin tavoitteesta tulisi koko Suomen yhteinen. 

Lakiin kirjattaisiin sitovasti myös Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet. Ne olisivat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % (pyrkien -95 %) vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. 

Mielestäni on erittäin tärkeää, että esittämämme päästövähennystavoitteet pohjautuvat tutkijoiden suosituksiin. Ilmastopolitiikkaa on välttämätöntä tehdä tieteeseen perustuen.

Uudistuksen myötä hiilinielut ja maankäytön päästöt tulevat ilmastolain piiriin. Lakiin asetettaisiin tavoite hiilinielujen vahvistamiselle. Valtion olisi laadittava maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma vähintään joka toinen vaalikausi ja väliarvio niinä kausina, joina suunnitelmaa ei tehdä. Ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma onkin jo valmistelussa. 

Uusi ilmastolaki parantaisi saamelaisten oikeuksia. Saamelaisten elinkeinot ja koko kulttuuri ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle. Suomeen perustettaisiin saamelainen ilmastoneuvosto, jossa edustettuina olisi muun muassa perinnetiedon haltijoita. Neuvosto olisi riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaisi tietoa ja lausuisi ilmastokysymyksistä saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Laissa viranomaisille asetettaisiin myös velvollisuus neuvotella saamelaiskäräjien kanssa ilmastosuunnitelmia päivitettäessä.

Kuntien ilmastotyö tulisi mukaan lakiin. Kunnille esitetään velvoitetta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mahdollisuuksien mukaan. Jo kaksi kolmesta kunnasta onkin asettanut itselleen ilmastotavoitteen.

Ilmastolain valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia ja sidosryhmiä. Esimerkiksi ilmastolakia koskevaan avoimeen kyselyyn vastasi 2 500 suomalaista. Kuulemisten erityisenä kohderyhmänä ovat olleet saamelaiset sekä lapset ja nuoret, joita ilmastonmuutos koskettaa erityisellä tavalla.

Itse laissakin halutaan edistää ihmisten laajaa osallistumista ilmastotyöhön ja ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Kuulemisen tapoja on laissa laajennettu myös muuhun kuin kirjalliseen muotoon. Tämä auttaa esimerkiksi lasten, nuorten, vammaisten ja ikäihmisten osallistumista. Tänä keväänä Ilmastosuunnitelma 2035:n yhteydessä käytetyt kansalaisraadit on nostettu lain perusteluissa esille hyvänä kuulemisen menetelmänä.

Nyt lausuntokierroksen aikana kuka tahansa voi ottaa ilmastolakiin kantaa lausuntopalvelun kautta. Lausuntokierros päättyy 6.9., ja lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuonna. Toivon, että mahdollisimman moni tutustuu lakiin ja kertoo siitä mielipiteensä. Ilmastonmuutos torjutaan yhdessä.