Uuden kaivospolitiikan aika on nyt
Tänä syksynä määritellään kaivospolitiikan uusi suunta: hallituksen on viimeisteltävä kaivoslain uudistus, päätettävä budjettiriihessä kaivosveron käyttöönotosta ja kiellettävä malminetsintä luonnonsuojelualueilla. Voimassaoleva lainsäädäntö ei turvaa luonnon monimuotoisuutta, paikallisten ihmisten oikeuksia eikä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Suomi myös luovuttaa kaivosyhtiölle uusiutumattomat mineraalivarat käytännössä ilmaiseksi ja pahimmassa tapauksessa maksaa vielä syntyneet ympäristövahingot yhtiön puolesta.
Suomen pinta-alasta jopa yli kymmenesosa on varattu kaivostoimintaan tähtäävälle malminetsinnälle. Etsintävarauksia on tehty myös luonnonsuojelualueille, saamelaisten kotiseutualueelle sekä puhtaiden järviemme Saimaan ja Päijänteen rannoille. Ihmiset ympäri Suomea ovat hyvästä syystä nousseet puolustamaan elinympäristöään.
Osasyy siihen, miksi Suomi on kaivosyhtiöille erityisen houkutteleva paikka, on nykyinen riittämätön kaivoslainsäädäntömme. Se ei turvaa kunnolla paikallisten ihmisten, elinkeinojen ja luonnon asemaa. Kaivosyhtiöiden ei tarvitse maksaa valtiolle veroa louhimistaan mineraaleista ja monikansalliset yhtiöt välttävät aggressiivisen verosuunnittelun keinoin myös muita veroja. Pahimmissa tapauksissa kaivosten ympäristövahingot ovat jääneet valtion kustannettaviksi.
On käsittämätöntä, että kaivosyhtiöt saavat yhteiset luonnonvarat maksutta käyttöönsä. Syksyn budjettiriihessä onkin tehtävä päätös kaivosveron käyttöönotosta. Kaivostoiminnassa hyödynnetään kallioperämme uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka voidaan kaivaa maasta käyttöön vain yhden kerran. On selvä, että näistä luonnonvaroista on maksettava korvaus yhteiskunnalle.
Vihreät kannattaa kaivosveroa, joka perustuisi louhittujen mineraalien arvon lisäksi louhitun maa-aineksen määrään. Tällainen ympäristövero rajoittaisi louhintaa ja varmistaisi, että uusia kaivoksia avataan vain, kun mineraaleja todella tarvitaan ja esiintymä on riittävän rikas. Kaivosverosta saatavat tulot tulisi ohjata valtiolle.
Myös pitkään odotettu kaivoslain uudistus on saatava maaliin syksyn aikana. Uudistuksessa on esimerkiksi annettava kunnille mahdollisuus päättää kaivostoiminnasta alueellaan, saatettava kaivosten vastuut ja vakuudet todellisia kustannuksia vaativalle tasolle ja rajoitettava malminetsintälupia. On täysin kestämätöntä, että nykyään malminetsintä varauksesta jatkolupien loppuun voi aiheuttaa lähes 20 vuoden epävarmuuden alueen tulevaisuudesta niin asukkaille, maanomistajille, rakentamiselle kuin muille elinkeinoille.
Malminetsintä on lisäksi kiellettävä kokonaan luonnonsuojelualueilla, kuten parhaillaan lausunnoilla olevassa luonnonsuojelulaissa esitetään. Luonnonsuojelualueet on perustettu niiden merkittävien luontoarvojen vuoksi, niitä ei saa kaivostoiminnalla heikentää.
Kaivosmineraalien kysyntä tulee liikenteen ja muun yhteiskunnan sähköistyessä kasvamaan. Kaivostoiminnan onkin välttämätöntä olla kestävällä pohjalla. Tähän nykyinen kaivoslaki ei riitä. Siksi hallitusohjelmassa linjatut kaivoslainsäädännön uudistukset tarvitaan pikaisesti. Meillä on Suomessa mahdollisuus näyttää maailmalle, miten kaivostoimintaa tehdään vastuullisesti ja kiertotalouteen panostaen, mutta se vaatii muutosta nykytilaan. Samalla on panostettava uusien, kestävästi valmistettujen akkumateriaalien kehittämiseen, jotta tulevaisuuden akut eivät vaadi yhtälailla ympäristöä kuormittavaa kaivostoimintaa.