USA:n vaalit: mikä muuttuu, mikä säilyy?

USA:n vaalien ääntenlaskennan pitkittyessä moni suomalainenkin osaa sijoittaa kartalle yhä tarkemmin Pennsylvanian, Georgian, Michiganin ja Wisconsinin. Demokratia on puhunut. Historiallisen suuri määrä äänestäjiä – 66,9 prosenttia äänioikeutetuista on USA:ssa käynyt vaaliuurnilla tai käyttänyt oikeuttaan äänestää postitse. Se on erinomainen tulos vaikean koronakriisin keskellä.

Mikä Yhdysvaltain politiikassa todennäköisesti muuttuu?

Ensimmäiseksi varmasti tapa hoitaa koronakriisiä. Kriisin vähättelystä siirrytään kansalaisten suojeluun, ja todennäköisesti myös laajaan kansainväliseen yhteistyöhön koronan taltuttamiseksi. Yhdysvaltojen tutkimussektori ja lääketeollisuus on tässä avainasemassa. Niiden apua tarvitaan, jotta koronarokote olisi saatavilla kaikkialla maailmassa. Kampanjassaan Joe Biden piti virheenä USA:n vetäytymistä Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta.

Ihmisoikeudet, rasismi ja Black Lives Matter –kampanja ovat olleet Yhdysvaltojen vaalikeskustelun keskiössä. Monilla eri etnisistä ryhmistä tulevilla äänestäjillä tämä on ollut erittäin tärkeä teema. Ihmisoikeudet ja tasa-arvokysmykset ovat myös kansainvälisesti kuumia aiheita. Joe Bidenin kampanjassa on esitetty USA:n uudelleenliittymistä YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 2022-2024.

Ilmastokysymyksissä USA:ssa on ollut suuri jakolinja. Biden haluaa USA:n palaavan Pariisin ilmastosopimukseen, ja kampanjassaan hän on ottanut voimakkaasti kantaa uusiutuvien energialähteiden puolesta, fossiilisia polttoaineita vastaan. Suuressa autoteollisuusmaassa se on ollut rohkea kanta. Biden on myös kertonut, että hänen johdollaan Yhdysvallat tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. USA ja Eurooppa voivat tehdä paljon yhteistyötä ilmastomuutoksen torjunnassa.

Mikä sitten ei muutu?

Presidentti Trumpin teesinä oli ”America First”, Biden on liputtanut kampanjassaan kotimaista tuotantoa suosivan ”Buy American” -ajattelun puolesta. Bidenilta odotetaan kuitenkin rakentavaa suhtautumista maailmankaupan sääntöpohjaisuuteen, joka on myös Suomelle tärkeä asia.

Kiinan ja USA:n väleihin sisältyy niin poliittisia kuin taloudellisiakin jännitteitä. Kilpailuasetelma Kiinan kanssa tulee säilymään, ja yhtenä sen osa-alueena ovat olleet uudet teknologiat kuten 5G-verkot. Tässä myös Suomella ja Ruotsilla on tärkeä rooli – olemmehan Nokian ja Ericssonin kotimaita. Kiinaan liittyvää dialogia myös USA:n ja EU:n välillä tarvitaan nykyistä enemmän.

Sekä presidentti Trump että Biden ovat liputtaneet USA:n joukkojen vähentämistä pitkään jatkuneista kriisinhallintaoperaatioista Afganistanissa ja Irakissa. Biden on lausunnoissaan kuitenkin korostanut, että jonkintasoista USA:n läsnäoloa näillä alueilla tarvitaan edelleen terrorismin vastaisessa taistelussa. Biden on kampanjassaan korostanut myös dialogia liittolaisten kanssa näissä kysymyksissä. Tämä on tärkeää myös Suomelle, joka on mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa näillä alueilla.

Yhdysvaltojen kiinnostus arktiseen alueeseen tulee säilymään ja vahvistumaan. Venäjästä tulee ensi vuonna Arktisen neuvoston puheenjohtaja. Suomen ja USA:n kontaktipintaan kuuluu myös se, että olemme molemmat Arktisen neuvoston jäseniä. USA:ta kiinnostaa myös Suomessa kehitetty arktinen teknologia, esimerkiksi jäänmurtajaosaamisemme.
Helsingissä pidettiin lokakuussa Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä neuvotteluita strategisia ydinaseita rajoittavan Start-sopimuksen uusimisesta. Tämä prosessi tulee varmasti jatkumaan.

Mitä Trumpin kaudesta jää perinnöksi? Uskon, että kolme ulkopoliittista aloitetta saattavat olla sellaisia, jotka vielä tulevaisuudessakin voivat kantaa hedelmää. Ensimmäinen on rohkea avaus dialogista Pohjois-Korean kanssa. Vaikka tuloksia ei toistaiseksi ole, jo dialogin avaaminen sinänsä on arvokasta. Toinen on Lähi-idän normalisaatioprosessi – Bahrainin, Arabiemiraattien ja Sudanin diplomaattisuhteiden avaaminen Israelin kanssa. Lisää maita saattaa liittyä joukkoon. Kolmanneksi Afganistanin rauhanneuvottelut Qatarissa, Dohassa Afganistanin hallituksen ja talibanin välillä USA:n tukemana. Onnistuessaan neuvottelut voisivat lopettaa Afganistanin sisäiset väkivaltaisuudet. Suomi isännöi YK:n ja Afganistanin hallituksen kanssa marraskuussa Afganistanin apulupauskokousta Genevessä, joten tätäkin prosessia seuraamme tarkasti.

USA:n vaalien jälkipuinti jatkuu. Suomesta käsin ei voi puuttua siihen muulla tavoin kuin korostamalla demokratian pelisääntöjen tärkeyttä. Jokainen maa toimii näissä asioissa oman lainsäädäntönsä mukaisesti. USA:n vaaleja on seurattu poikkeuksellisen intensiivisesti maailmalla sen vuoksi, että USA:n merkitys sekä maailmantaloudessa että politiikassa on niin tavattoman suuri. Uusi asetelma antaa mahdollisuudet myös USA:n ja EU:n entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Tämä edellyttää aktiivista otetta molemmin puolin Atlanttia.