Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyttä edistämällä 25 000 uutta työpaikkaa

Ikääntyvään Suomeen tarvitaan lisää osaavia työntekijöitä, jotta hyvinvointivaltion rahoitus on vakaalla pohjalla myös jatkossa. Erityisesti koronakriisin hiipuessa monilla aloilla on pulaa työntekijöistä. Siksi jokaisen työllistymiseen on syytä kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä erityisiä puutteita on ulkomaalaistaustaisten naisten mahdollisuuksissa työllistyä.

Suomessa asuu noin 150 000 ulkomaalaistaustaista työikäistä naista. Heistä 43 prosentilla on korkeakoulututkinto, mikä on hyvin lähellä Suomessa syntyneiden naisten koulutustasoa ja on huomattavasti korkeampi kuin miesten koulutustaso. Myös maahanmuuttajataustaisten naisten suomen- tai ruotsinkielen taito on parempi kuin maahanmuuttajataustaisten miesten.

Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on siis keskimäärin enemmän osaamista kuin miehillä. Tästä huolimatta heidän työllisyysasteensa on 55 prosenttia eli merkittävästi matalampi kuin ulkomaalaistaustaisten miesten 74 prosenttia. Ero Suomessa syntyneiden työllisyyteen on selkeästi suurempi naisten kuin miesten kohdalla: naisten kohdalla ero on 17 prosenttiyksikköä, kun taas ulkomaalaissyntyisten miesten työllisyys on vain neljä prosenttiyksikköä heikompi kuin suomalaissyntyisillä miehillä.

Kyseessä on ennen kaikkea suomalainen ilmiö. Suomessa ulkomaalaistaustaiset naiset työllistyvät heikosti verrattuna muihin pohjoismaihin. Vertailuissa pärjäämme huonommin kuin mikään muu pohjoismaa. Ei siis mikään ihme, että muun muassa OECD on neuvonut Suomea kiinnittämään naisten kotoutumiseen erityistä huomiota ja myös eduskunta edellyttänyt, että hallitus ottaisi sen erityiseksi painopisteeksi.

Mikä selittää Suomen poikkeuksellisen huonoa tilannetta? Ulkomaalaistaustaiset naiset törmäävät työmarkkinoilla haasteisiin sekä sukupuolensa että taustansa vuoksi. Tutkija Liisa Larjan mukaan osa ongelmaa on suomalaisten työmarkkinoiden poikkeuksellisen vahva jako naisten ja miesten ammatteihin. Suomessa naiset työllistyvät yleisimmin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin sekä palvelualoille. Nämä tehtävät vaativat monesti erittäin sujuvaa suomen tai ruotsin osaamista. Monilla miesvaltaisilla aloilla saattaa taas pärjätä heikollakin kielitaidolla. Teknologia-, rakennus- tai kuljetusalalle työllistyminen voi onnistua, vaikka ei vielä osaisi lainkaan suomea tai ruotsia. Kieltä voi oppia töiden ohessa, mikä ei monilla naisvaltaisilla aloilla ole tällä hetkellä mahdollista.

Yksi keskeisistä ratkaisuista naisten työllistymisen edistämiseksi on kielikoulutukseen saavutettavuuteen ja laatuun panostaminen. Lisäksi naisten osaaminen on tunnistettava nykyistä paremmin. Ulkomaalaisten tutkintojen tunnistamisen ohelle tarvitaan pätevyyden osoittavia näyttökokeita, oppisopimuskoulutusta ja muita joustavia ratkaisuja, jotka tarjoavat niin opiskelijan kuin koulutuksen järjestäjän kannalta fiksun ratkaisun osaamisen tunnistamiseen ja täydentämiseen.

Perheellisten naisten kohdalla on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kotoutumista edistävien palvelujen ja koulutuksen yhteensovittamiseen lasten hoidon, varhaiskasvatuksen tai koulupäivän kanssa. Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kannattaa edistää, sillä siitä on iloa niin lasten oppimiselle kuin äitien ja koko perheen kotoutumiselle. Siksi on keskeistä panostaa varhaiskasvatuksen saavutettavuuteen ja laatuun sekä edistää maksuttoman varhaiskasvatuksen toteutumista, kuten hallitus parhaillaan tekee viisivuotiaille suunnatun kokeilun kautta. Pian voimaan astuva vanhempainvapaauudistus tukee myös ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä.

Myös syrjintään työmarkkinoilla tulee puuttua nykyistä tiukemmin. Ulkomaalaistaustaiset naiset kohtaavat syrjintää ja vähättelyä niin sukupuolensa kuin taustansa vuoksi. Tarvitaan siis tiukempia toimia niin seksismiin kuin rasismiin puuttumiseksi. Olemmekin hallituksessa tarttuneet toimeen syrjinnän eri muotojen tunnistamisen ja torjumisen suhteen. Tänä syksynä on tarkoitus hyväksyä rasismin ja syrjinnän vastainen toimintaohjelma täydentämään valtion kotouttamisohjelmaa. Tässä ohjelmassa tulee huomioida syrjinnän moniperusteisuus. Toisin sanoen on tunnistettava, että taustan lisäksi myös sukupuoli, seksuaalisuus ja lukuisat muut tekijät vaikuttavat ihmisten kohtaamaan syrjintään.

On korkea aika tunnistaa ulkomaalaistaustaisten naisten potentiaali ja tehdä kohdennettu suunnitelma heidän työllistymisensä edistämiseksi. Tavoitteeksi tulee ottaa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden nostaminen suomalaistaustaisten naisten nykytasolle, 72 prosenttiin. Se tarkoittaisi 25 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteen etenemistä pitää seurata systemaattisesti ja tarvittaessa lisätä toimenpiteitä.