Työperäisen maahanmuuton tarve vain kasvaa

Suomen talous on elpynyt koronapandemiasta ennustettua nopeammin ja paremmin. Yritykset avaavat jatkuvaan tahtiin uusia avoimia työpaikkoja, ja raportoivat hyvistä tuloksista. 

Talouden lupaava kasvu uhkaa jäädä kuitenkin puolitiehen, koska avoimiin työpaikkoihin ei löydetä tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän arvion mukaan pelkästään vuonna 2020 jäi syntymättä peräti 58 000 työpaikkaa, koska sopivaa työntekijää ei löytynyt.

Paheneva työvoimapula on tulppa talouden kasvulle, ja yritysten kehittymiselle. Jos osaavaa työvoimaa ei löydy, Suomeen jää syntymättä pitkällä aikavälillä valtava määrä työpaikkoja, joita tarvitaan kipeästi, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Suomen väestön ikääntyessä tämä tulee olemaan entistä suurempi haaste.

Tekoja siis tarvitaan, ja lähestyvässä budjettiriihessä olisi mahdollisuus löytää lisää ratkaisuja kasvavaan haasteeseen.

Mielestäni ainakin seuraavien keinojen pohdinta on riihen alla tärkeää: 

• Toteutetaan työperäisten oleskelulupien 1 kk käsittelyaika mahdollisimman pian, ja tarkastellaan lupaprosessia kokonaisuutena
• Poistetaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut, tarjotaan opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen ja autetaan heitä pääsemään kiinni ensimmäiseen työpaikkaan, sekä pidennetään tutkijoiden oleskelulupia
• Luovutaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta
• Helpotetaan turvapaikanhakijoina saapuneiden työllistyneiden henkilöiden passi- ja lupaprosesseja
• Tarjotaan täsmätukea puolisoiden työllistymiseen
• Lisätään merkittävästi suomen kielen opetuksen resursseja ja mahdollisuuksia opiskella suomea työn rinnalla
• Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä määräaikaisella palkkatuella, päätöksen voisi tehdä tarvittaessa kielitaitoon perustuen kotouttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä

Lupabyrokratian osalta ajattelutavan voisi kääntää päälaelleen: Viranomaisten ei tarvitsisi myöntää työlupia, vaan vain evätä niitä. Viranomaisilla voisi olla esimerkiksi neljä viikkoa aikaa evätä työllistymisen myötä syntyvä lupa, jos siihen olisi aihetta.

Tässä ei kuitenkaan ole kaikki, sillä ulkomaille töihin muuttaminen on kenelle tahansa iso muutos elämässä. Mukana voi tulla myös puoliso ja lapsia, ja kaikkien kotoutumisesta ja riittävistä tukipalveluista ja kielenoppimisesta Suomessa on huolehdittava. Esimerkiksi kansainväliset päiväkodit, koulut ja muut palvelut ovat tärkeä osa koko prosessia. Positiivinen asenneilmapiiri taas tukisi pitovoimaa ja onnistuisimme nykyistä paremmin säilyttämään osaavan, ehkä suomea oppineen työvoiman. Onnistunut kotoutuminen maksaa itsensä takaisin parempana työllisyytenä.

Näin suurta haastetta ratkaistaessa on tiedostettava, että suuret muutokset vievät aikaa – kunnianhimon taso pitää siis asettaa alusta lähtien tarpeeksi korkealle ja toimet käynnistää pikimmiten.