Nuoret tarvitsevat nyt kipeästi työ- ja harjoittelupaikkoja

Koronaviruspandemia on muuttanut usean lapsen ja nuoren elämää. Kevään poikkeusolot pakottivat nuoret jäämään kotiin, etäopiskelemaan. Toisella asteella opintojaan suorittaneet nuoret joutuivat jopa lykkäämään ammattiin valmistumistaan ja lukiolaisten ylioppilaskirjoitusten suorittaminen vaikeutui. Korkeakouluihin hakeneet ja pääsykokeisiin pitkään valmistautuneet joutuivat vaikeaan ja kuormittavaan tilanteeseen osallistumalla poikkeuksellisiin valintakokeisiin, poikkeuksellisilla aikatauluilla ja poikkeuksellisilla valintakriteereillä. Lisäksi useat kesätyöpaikat peruuntuivat ja valmistuneet nuoret jäivät vaille opiskelujen jälkeistä työpaikkaa.

Koronapandemian vaikutukset nuorten mielenterveyteen ovat olleet niin ikään negatiiviset. Pandemian poikkeusolot ovat vaikuttaneet ennen kaikkea jo aiemmin tukea tarvinneisiin nuoriin. Turun yliopiston erikoistutkija Sanna Herkama ja tohtorikoulutettava Juuso Repo toteuttivat Valmistuitko koronakeväänä? –kyselytutkimuksen toisen asteen päättäville opiskelijoille. Kyselytutkimuksen vastaukset antavat huolestuttavan kuvan nuorten opiskelijoiden tilanteesta.

Yli puolet vastaajista (52 %) koki itsensä ahdistuneemmaksi ja yksinäisemmäksi (56 %) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen koronapandemian mukanaan tuomaa poikkeustilaa. Vastaajien hyvinvoinnin lisäksi kyselytutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä nuorten työllistymismahdollisuuksien heikkenemisestä. Lähes joka viides (19 %) raportoi menettäneensä kesätyön, muun työpaikan menettäneitä oli vastaajista yhdeksän prosenttia. 16 prosenttia vastaajista kertoi töiden vähentyneen koronarajoitusten takia. Lähes puolet (43 %) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas koki koronatilanteen heikentäneen heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja yhtä moni ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi.

Opintojen ja työelämän välistä yhteyttä talouskriiseissä on myös analysoitu 2010-luvulla. Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa (2012) Anna Loukkola analysoi valmistumisen ajankohdan vaikutusta työllistymiseen vertailemalla vuonna 1992 valmistuneiden työllisyyden kehitystä vuonna 2002 valmistuneisiin. Artikkelissa korostetaan, kuinka lamavuosien aikana tutkinnon suorittaneista jopa 25 prosenttia jäi työttömäksi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vuonna 1992 tutkinnon suorittaneista 10,5 prosenttia oli työttömänä vielä viiden vuoden kuluttua valmistumisestaan – tarkasteluun otettiin mukaan vain ne, joiden tutkinto oli pysynyt samana. Kymmenen vuoden kuluttua työttömänä oli vielä 7 prosenttia. Vastaavasti vuonna 2002 valmistuneista oli vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä 8,5 prosenttia, mutta viiden vuoden kuluttua vain 4 prosenttia.

Koronapandemian vaikutukset nuorten ja opiskelijoiden työtilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin ovat olleet merkittäviä. Yksi tärkeä keino lisätä nuorten tulevaisuususkoa ja varmuutta omasta elämästään on työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen saatavuus niin opintojen aikana kuin valmistumisen jälkeenkin. Anna-Liisa Lämsä on väitöskirjassaan kuvannut muun muassa sitä, kuinka 90-luvun laman aikana nuorten syrjäytymisvaara liittyi työmarkkinoiden tilanteeseen ja nuorten marginaaliseen asemaan siellä.

Riittävien työ- ja harjoittelupaikkojen takia on keskeistä löytää monipuolisia työllistymiskeinoja niin valtiovallan, kuntien kuin yritystenkin osalta. Varma kesätyömahdollisuus kesälle luo positiivista odotettavaa ja vireyttä koko kevääseen. Nyt on tärkeä löytää keinot, joilla lisätä esimerkiksi kesäsetelien avulla kesätyömahdollisuuksia yrityksissä ja yhteisöissä. Näihin voimme myös kuntapäättäjinä vaikuttaa. Puuttuvia kesätyö- ja harjoittelupaikkoja pitäisi avata lisää myös julkiselle sektorille. Harjoittelutukimahdollisuuksien lisääminen tukisi myös erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä ottamaan nuoria harjoitteluihin, kun taloustilanteen epävarmuus nostaa kynnystä palkata uusia työntekijöitä

Jätin näistä juuri korona-aikaan nuorille helpotusta tuovista kiireellisistä työllisyyskeinoista kirjallisen kysymyksen hallitukselle tällä viikolla.