Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen tasoa nostetaan vihdoin – TKI-rahoitus tulisi suunnata erityisesti yliopistoille ja tutkimukseen 

Tutkimusrahoitukseen ollaan vihdoin valmiita investoimaan ja Suomen Akatemiaa uhanneet tiedeleikkaukset on saatu peruttua! TKI-rahoitus tulisi nyt suunnata erityisesti yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimukseen – huipputeknologiaa vaativat innovaatiot harvoin syntyvät ilman perustutkimusta. Monista akuuteista tarpeista huolimatta poliitikkojen tai ministeriöiden ei tulisi kohdentaa rahoitusta alakohtaisesti tai vain aluepoliittisin perustein. On luotettava tieteentekijöiden asiantuntijuuteen.

Tutkimusrahoituksen leikkausesityksiä on torjuttu matkan varrella, ja melkoisten käänteiden jälkeen nyt laiva kääntyy oikeaan suuntaan: valtiovarainministeriössä on vihdoin esitetty tutkimus- ja tuotekehitysmenojen nostamista 300 miljoonalla vuodelle 2023 aiemmin suunniteltuun verrattuna. Yrityksiä kannustetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen myös 100 miljoonan euron verohelpotuksilla. Tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen (kesk.) on ilmoittanut, että vuoden 2021 puoliväliriihessä päätetyt Suomen Akatemian leikkaukset perutaan – järki voitti.

Tällä hallituskaudella saimme käännettyä suomalaisen tutkimusrahoituksen suunnan. Hallitusohjelmassa ja parlamentaarisessa TKI-työssä sitouduttiin tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tason nostamiseen kohti 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tutkimuksen rahoituksen nostaminen oli Vihreiden vahva tavoite. Esimerkiksi Suomalaisen Tiedeakatemian asiantuntijaryhmä on esittänyt, että TKI-panostukset tulee nostaa jopa 8 %:iin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä. Valtiovarainministeriön tulisi arvioida, millaisia kansantaloudellisia vaikutuksia saavutettaisiin, jos Suomen TKI-menot olisivat esimerkiksi 8 prosenttia BKT:sta. 

Vielä on varmistettava, että kohdennukset osuvat oikeaan. Rahoitus TKI-menoihin tulisi tällä kertaa suunnata suoraan erityisesti yliopistoille, korkeakouluille ja perustutkimukseen, kuten Suomen Akatemian, kautta jaettavaksi. Kansainvälisesti kilpailtu tutkimusrahoitus ei saa jäädä alueellisesti kohdennettavan rahoituksen jalkoihin. Puolueilla täytyy olla rohkeutta Suomen kansainvälisen osaamisen ja sitä myöten kilpailukyvyn edistämiseen. Samaan aikaan aloituspaikkojen lisääminen vaatii pysyviä lisäresursseja opetukseen ja tutkimukseen.

Suomella on mahdollisuus olla Euroopan kestävämpi versio Piilaaksosta tai sitten voimme seurailla perässä ja yrittää pärjätä esimerkiksi hintakilpailukyvyllä. Meidän on valittava ensimmäinen. Tavoitteiden pitää olla kunnianhimoisia, ja osaamisen kärjessä kannattaa olla useilla aloilla. Suomen elinkeinorakenteen tulee monipuolistua. 

Vihreät ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä tieteen ja koulutuksen tukemiseksi. Vihreiden poliittisessa tavoiteohjelmassa on linjattu, että tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksessa pitäisi siirtyä sirpaleisista hankkeista ja tiiviin tahdin uudistuksista pitkäjänteisen työn tukemiseen. Tällä hallituskaudella nähty tiede- ja kulttuuriministeri Kurvisen ajama linja, jossa korkeakoulupolitiikassa painottuu liikaa alueellinen hajauttaminen, on ollut huolestuttava. Painopisteeksi on otettava koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä avoimen tieteen edistäminen. 

Turvallisuuspoliittisen tilanteen heikkeneminen vaikuttaa epävarmuutena koko Eurooppaan. Aivovuotoa Suomesta tulee välttää, ja myös siksi investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat oleellisia. Monista akuuteista tarpeista huolimatta poliitikkojen tai ministeriöiden ei tule ryhtyä kohdentamaan tutkimus- ja innovaatiorahoitusta alakohtaisesti, kuten osin tehtiin esimerkiksi EU:n elpymisrahoituksen osalta. Nyt on luotettava tieteentekijöiden osaamiseen.