Tutkimus auttaa suojelemaan lintuja

EU:n alueella pesivien lintujen määrä on vähentynyt 600 miljoonalla, osoittaa viime syksynä ilmestynyt tutkimus. Erityisen huolestuttavaa on, että nyt myös yleiset lintulajit taantuvat. Luontokadon pysäyttämiseksi meidän on vahvistettava luonnon pitkäaikaisseurantojen ja tutkimuksen resursseja. Kuka tahansa voi tänä viikonloppuna auttaa lintututkijoita osallistumalla BirdLife Suomen Pihabongaukseen!

Suomen linnuston monimuotoisuus hupenee hälyttävästi. Jo puolet Suomen noin 250 pesimälintulajista on joko silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Joukossa ovat esimerkiksi hömötiainen, selkälokki ja haarapääsky. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut merkittävästi vuosituhannen vaihteen 72 uhanalaisesta lajista.

Harvalukuisten ja uhanalaisten lintujen lisäksi myös yleiset lajit taantuvat. Esimerkiksi EU:n varpuskanta on pienentynyt huolestuttavasti. Yhteensä EU:ssa pesivien lintujen määrä on huvennut 600 miljoonalla yksilöllä vuosina 1980-2017. 

Lintujen väheneminen on tutkijoiden mukaan johtanut jo siihen, että keväisten lintukonserttien äänimaailma on muuttunut hiljaisemmaksi ja yksipuolisemmaksi. Lintukuoro siis vaimenee eikä vielä tiedetä, miten se voi vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja luontosuhteeseen. Tämän hälytysmerkin pitäisi herättää jokainen päättäjä luontokadon vakavuuteen.

Monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää, kun luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tämä edellyttää kattavaa seuranta- ja tutkimustietoa monimuotoisuuden muutoksista ja muutoksen syistä. On mahdotonta suojella luontoa, jos ei tiedä, mitä siellä tapahtuu.

Suomen linnuston ja muun luonnon monimuotoisuutta seurataan Suomessa esimerkiksi tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa. Asiantuntijoiden suurin ponnistus on niin sanottu Punainen kirja eli Suomen lajien uhanalaisuusarvio, joka ilmestyy kymmenen vuoden välein. Uusin arvio osoittaa joka yhdeksännen suomalaisen lajin olevan uhanalainen.

Pitkäaikaisseurannat tai uhanalaisuusarviot eivät kuitenkaan onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Luontoharrastajien havainnot ja seurantoihin käyttämä aika ovat korvaamattoman tärkeä voimavara. Esimerkiksi pelkästään lintuasemien havainnointivuorokausien yhteismäärä on noin 1800 / vuosi. Kyse on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävästä luonnon monimuotoisuuden seurannasta, joka tehdään pääosin vapaaehtoistyönä.

Vapaaehtoisten seuraava iso ponnistus on Suomen neljäs lintuatlaskartoitus, joka käynnistyy tänä vuonna. Lintuatlaksen päämäärä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Aion itsekin osallistua kartoitukseen, joka antaa valmistuessaan ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella Suomen pesimälinnustossa tapahtuneita muutoksia. 

Olen todella iloinen, että pystyimme eduskunnassa lisäämään valtion tämän vuoden budjetista rahoitusta niin BirdLife Suomelle kuin Luonnontieteelliselle keskusmuseolle, jotka koordinoivat vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemää työtä. Rahoitukset ovat kuitenkin kertaluontoisia, ja pitkäaikaiseurantojen ja tutkimuksen tulevaisuutta olisi pystyttävä turvaamaan pitkäjänteisesti. Vihreiden tavoitteena onkin TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

Tutkimustietoa Suomen linnuista tarvitaan myös ulkomailta – onhan valtaosa pesimälajeistamme muuttolintuja. Esimerkiksi rengastuksen ja satelliittilähettimien avulla on saatu selville, millaisia uhkia lintumme kokevat muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla. Surullinen esimerkki on joulukuussa Ukrainasta ammuttuna löydetty kuusamolainen maakotka, joka kantoi mukanaan satelliittilähetintä. Lintujen suojelu voi onnistua vain kansainvälisellä yhteistyöllä – kotimaisia suojeluponnistuksia ei pidä tehdä tyhjäksi toisaalla.

Lintujen suojelemiseen on olemassa myös varsin helppoja ja yksinkertaisia tapoja. Tänä viikonloppuna 29.-30.1.  kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua BirdLife Suomen Pihabongaus-tapahtumaan. Tapahtumassa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla. Tarkoituksena on tunnistaa havaitut lintulajit, laskea kuinka monta kunkin lajin yksilöä on enimmillään näkyvissä samaan aikaan ja ilmoittaa havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongauksen tulokset täydentävät muita linnustonseurantoja ja antavat tietoa muutoksista lintukannoissa. 

Kannustan kaikkia osallistumaan Pihabongaukseen ja aloittamaan lintuharrastuksen!