Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu osaksi jokaisen lapsen kouluarkea

Tunneälyn avulla vahvistetaan mielenterveyttä, ehkäistään syrjäytymistä, pärjätään opinnoissa ja vahvistetaan omaa resilienssiä. Siksi tunne- ja vuorovaikutustaidoille halutaankin varata omat nimikkotunnit lukujärjestykseen.

Kiusaamiseen, rasismiin, häirintään ja väkivaltaan on puututtava. Tämä työ ei kuitenkaan riitä, ellei niitä myös ennaltaehkäistä ja niiden juurisyitä ratkota. Tällä hallituskaudella onkin tartuttu tiukasti koulukiusaamisen ehkäisyyn. Alkuvuodesta 2021 julkaistu kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisen toimenpideohjelma on sarja eri kouluasteilla toteutettavia toimenpiteitä, joiden avulla luodaan turvallisempaa opiskeluympäristöä, parannetaan kouluyhteisön hyvinvointia, ennaltaehkäistään riskikäyttäytymistä ja torjutaan yksinäisyyttä.

Moni toimenpideohjelman toimenpiteistä tapahtuu kuitenkin vain kouluissa ja oppilaitoksissa, vaikka ongelmia tulee vastaan myös niiden ulkopuolella. Siksi on tärkeää opettaa lapsille työkaluja toimia ja tunnistaa erilaisia tilanteita myös itsenäisesti. Tähän kaikki lapset ja nuoret tavoittava  tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu on yksi hyvä ratkaisu.

Suomalaisen koulutuksen kulmakiviä on maksuton, saavutettava koulutus, joka tarjoaa jokaiselle lapselle hyvät eväät elämäänsä. Valitettavasti kaikki lapset eivät ole samalla viivalla. Vaikka erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen liittyviä hankkeita onkin järjestetty valtakunnallisesti, niistä viimeisimpänä Sitouttavan kouluyhteistyön hanke, ei kaikille lapsille ole vielä taattu systemaattisesti samoja mahdollisuuksia. Tiedämme myös, että perhetausta ja kotoa saatu tuki ja malli antavat lapsille hyvin erilaiset lähtökohdat. Kotona voi olla haastavaa auttaa lasta kyseisten taitojen oppimisessa, jos ei itsekään ole siihen mallia saanut tai oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat huonolla tolalla.

Itsetunto, empatiakyky ja kyky selvitä oppimisen haasteista ovat suoraan yhteydessä opittuihin tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Siksi onkin sydäntäsärkevää tietää, että meilläkin on paljon lapsia ja nuoria, jotka eivät usko olevansa riittävän kyvykkäitä oppimaan ja jotka lannistuvat epäonnistumisista. Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi uskoo kykyihinsä ja saa apua omien vahvuuksien löytämiseen ja epäonnistumisista selviämiseen.

Kyseessä on myös hyvin yhteiskunnallinen kysymys. Suomi kamppailee niin mielenterveys-, väkivalta- kuin syrjäytymistilastojensa kanssa. Jos tulevat sukupolvet saavat vuorovaikutustaitojen ja tunneälyn osalta vahvat eväät elämäänsä, voisivat seuraukset olla todella vaikuttavia. Riskikäyttäytyminen, syrjäytyminen ja väkivalta vähenee, työkyky ja mielenterveys pysyy paremmin vahvana kasvatetun resilienssin turvin ja sosiaalinen liikkuvuus helpottuu. Voimme myös visioida mitä itsetuntemus, empatia ja tunnesäätely tekee ihan arkiselle ihmisten väliselle kanssakäynnille.

Keväällä kansalaisaloite tunne- ja vuorovaikutustaitojen säätämisestä perusopetuslakiin keräsi reilut 30 000 allekirjoitusta. Kansanedustaja Ruut Sjöblom (kok.) teki samansisältöisen,  46 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen, jottei asia hautautuisi. Järjestin yhdessä Sjöblomin kanssa 25.11. aiheesta seminaarin, joka kokosi aloitteen tekijöitä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja opettavia sekä tutkivia ja päättäjiä yhteen. Tallenne löytyy täältä Facebookin tapahtumasivulta: https://www.facebook.com/events/241971014592640.

Lakimuutos olisi konkreettinen, usean ongelman juurisyitä ratkova toimenpide, jonka turvin jokaiselle lapselle taattaisiin opetussuunnitelmaan kuuluvat oppitunnit tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Opettajille varmistettaisiin koulutusta aiheesta ja riittävä aika näitä taitoja koulupäivinä opettaa. Moni opettaja kokee nyt nipistävänsä ajan muista oppiaineista, sillä opetussuunnitelma taitojen opettamista jo edellyttää. OAJ:n mallissa  tuntijakoasetukseen esitettiin lisättäväksi tätä varten niin sanottuja oman ryhmän tunteja 2 vuosiviikkotuntia alakouluun ja 2 vuosiviikkotuntia yläkouluun. Tämä maksaisi 24 miljoona euroa.

Varhaiskasvatuksen osalta Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen valmistelemaan kehittämisohjelman, jolla vahvistetaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa. Tuikku – tunnetaitoja ja osallisuutta varhaiskasvatukseen -hanke on hallituksen kiusaamisen vastaisia toimenpiteitä. Lakimuutoksella varmistaisimme tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen jatkuvuuden myös perusopetuksessa.