Tuemme taidetta, kulttuuria, turvallisuutta ja julkista liikennettä

Koronapandemian laineet ovat lyöneet jokaiselle yhteiskunnan osa-alueelle. Päätimme hallituksessa ohjata tukea tuloja menettäneille ihmisille taide- ja kultuuurialoilla sekä turvata julkisen liikenteen rahoitusta. Lisärahaa tulee myös niin turvallisuusviranomaisille kuin kehitysyhteistyöhön.

Kulunut vuosi on koetellut ankarasti kulttuuritapahtumien, festareiden ja messujen parissa työskentelevien elantoa. Suuri osa yleisötapahtumista on jäänyt kokonaan järjestämättä, ja lopuissakin yleisömäärät ovat jääneet niukoiksi. Mikäli tilanne jatkuu, on vaarana että Suomen kulttuuritarjonta köyhtyy pysyvästi ja valtava määrä ihmisiä jää vaille työtä.

Olemme hallituksessa päättäneet nyt korvata taiteen ja kulttuurin alan tulonmenetyksiä yhteensä 23 miljoonalla eurolla. Taiteen ja kulttuurin tekijät ja toimijat saavat lisäksi nyt apurahoina seitsemän miljoonaa euroa Taiteen edistämiskeskuksen kautta. Suorien tukien lisäksi on tärkeää, että löydämme jatkossa myös konsepteja, joilla tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisesti.

Myös rahapelitoiminnan tuottojen lasku on aiheuttanut pahan loven monien yleishyödyllistä työtä tekevien järjestöjen rahoitukseen. Budjettiriihessä tehtyjen linjausten mukaisesti kompensoimme nyt budjettivaroista esimerkiksi 34,2 miljoonaa euroa tieteen hyväksi, 57,7 miljoonaa euroa taiteen edistämiseen, 48,8 miljoonaa euroa uhreiluun ja liikuntakasvatukseen sekä 17,6 miljoonaa euroa nuorisotyöhön.

Jokainen julkista liikennettä käyttänyt on voinut itse huomata, miten tavallisesti täydet ruuhkavuorot ovat kuluneina kuukausina näyttäneet poikkeuksellisen tyhjiltä. Julkinen liikenne on ollut ympäri Suomen vaikeuksissa, sillä sen matkustajamäärät ovat romahtaneet. Jotta julkisen liikenteen palvelutaso säilyy turvattuna myös koronaepidemian pitkittyessä, hallitus esittää sille yhteensä 111 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Rahoitusta on luvassa sekä raiteiden matkustajaliikenteelle että paikallisliikenteille.

Tuimme julkista liikennettä myös jo keväällä. Viimeisimmän päätöksen myötä suurin osa julkisen liikenteen menetetyistä lipputuloista tulee katetuksi. Samalla varmistamme sen, että monen suomalaisen arjen kannalta elintärkeät julkisen liikenteen yhteydet toimivat kriisin jälkeenkin.

Hallitus parantaa arjen turvallisuutta lisäämällä poliisin ja rajavartijoiden määrärahoja. Esimerkki lisäpanostuksesta ja työllisyyttä vahvistavasta päätöksestä on 120 miljoonan euron määräraha, jolla aloitetaan rajavartiolaitoksen ulkovartiolaivojen uusiminen. Laivat ovat paitsi merirajojen turvaajia myös öljyntorjuntatyön keskeisin väline.

Koronapandemia ei koettele vain Suomea, vaan koko maailmaa. Globaalin vastuun kantaminen on juuri nyt erityisen tärkeää. On vaarana, että kriisin myötä kymmenet miljoonat ihmiset maailmalla putoavat takaisin köyhyyteen, ja vuosia kestänyt lupaava kehitys eriarvoisuuden vähentämiseksi valuu hukkaan.

Siksi teemmekin 50 miljoonan euron lisäyksen yleiseen kehitysyhteistyön rahoitukseen. Siitä viisi miljoonaa euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestö WHO:n koronaviruksen vastaiseen työhön kehitysmaissa. Määrärahoihin sisältyy myös 18 miljoonaa euroa, joilla tehdään ilmastokriisin vastaista työtä ympäri maailman.