Trump nousi takaisin valtaan – miten se tapahtui ja mitä siitä seuraa?

Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Se tarkoittaa, että Yhdysvaltojen 47. presidentiksi on nousemassa henkilö, joka on tuomittu rikoksista, puhunut muun muassa siitä, että hänen vastustajansa pitäisi päätyä vankilaan sekä uhonnut, että Joe Biden pitäisi asettaa syytteeseen. Näiden vaalien myötä Yhdysvaltoja johtaa jatkossa henkilö, joka on todennut rohkaisevansa Venäjää hyökkäämään tulevaisuudessa sellaisiin Nato-maihin, jotka eivät täytä puolustusbudjettivelvoitteitaan sekä henkilö, jolle naisten oikeudet, kuten oikeus aborttiin, ovat yhdentekeviä ja joka kiistää ilmaston kuumenemisen.

Tuntuu aika käsittämättömältä, vai mitä?

Moni voi tällä hetkellä tuntea olonsa ahdistuneeksi ja voimattomaksi. Pelko siitä, mitä Trumpin valinta tarkoittaa esimerkiksi Ukrainan tuelle, naisten oikeuksille, ympäristölle, vähemmistöille, viennille ja demokratialle, on edellä mainitun valossa täysin perusteltu ja oikeutettu.

En voi myöskään olla pohtimatta, minkä viestin Trumpin valinta lähettää niille lukuisille naisille, jotka kesällä 2022 menettivät kehollisen itsemääräämisoikeutensa Trumpin nimittämien korkeuden oikeuden tuomareiden kumottua Roe v. Waden ennakkotapauksen, tai millaisen viestin tämä Trumpin valinta lähettää heille, jotka ovat kokeneet seksuaalista häirintää tai väkivaltaa.

Demokratia on sentään näissä vaaleissa toteutunut. Vaalit ovat olleet avoimet ja reilut. Trump voitti selvästi, kansa antoi tukensa hänelle ja on ilmiselvää, että demokratiassa vaalitulosta pitää kunnioittaa. Samaan aikaan on perusteltua olla huolissaan Yhdysvaltojen demokratian tulevaisuudesta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maailman tarvitsisi taipua Trumpin arvomaailman edessä. Nyt jos koskaan Euroopan tulee kyetä olemaan entistä yhtenäisempi ja osoittamaan, että länsimaiset arvot, kuten demokratia, vapaus ja ihmisoikeudet, ovat keskiössä.

Vaikka vaalitulos ei luo toivoa, ei se ole syy luopua toivosta.

Mutta miksi näin kävi? Miten rikoksista tuomittu henkilö voi tulla valituksi presidentiksi?

Kuten edellä todettiin, kansa äänesti.

Trump onnistui puhuttelemaan enemmistöä yhdysvaltalaisista. Siitä kertoo se, että toisin kuin viime kerralla, nyt hän voitti sekä enemmistön valitsijamiehistä että kansan äänistä.

Samalla nämä vaalit osoittivat, ettei Yhdysvallat ole edelleenkään valmis naispresidenttiin, eikä Harrisin tilannetta helpottanut se, että hän jäi osalle varsin tuntemattomaksi sekä leimautui epäsuositun Bidenin politiikan jatkajaksi.

Ratkaisijaksi on soviteltu erinäisissä analyyseissa Trumpin taakse asettuneita miehiä, niitä naisia, jotka jättivät äänestämättä Harrisia sekä työväestön sekä latinotaustaisten miesten kääntymistä enenevässä määrin Trumpin kannalle. Lisäksi Harrisin liberaalien kantojen on arveltu olevan liikaa osalle niistä vähemmistöistä, joissa vallitsevat konservatiiviset arvot.

On esitetty myös analyyseja siitä, että Harris ja hänen kampanjansa symboloivat osalle nuoria miehiä kaikkea sitä, miksi heidän mielestään heillä menee huonosti: naiset ja vähemmistöt ovat päässeet ääneen ja samalla miehet “cancelloidaan”. Tämä on toisaalta liike suoraan myös äärioikeiston pelikirjasta: vähemmistöjen ja naisten aseman vahvistuminen maalataan uhaksi tyypillisesti valkoisten heteromiesten asemalle.

Trumpin on sanottu onnistuneen lupaamaan menestystä. Trump myi unelmaa siitä, että kaikkea sitä mitä hänellä on, voisi olla myös niillä elämään pettyneillä nuorilla miehillä, jotka kokevat, etteivät he ole saaneet yhteiskunnalta mitään. Trump onnistui kanavoimaan ääniksi niiden ihmisten turhautumisen, joille huoli omasta toimeentulosta nousi vaalien tärkeimmäksi kysymykseksi. Trump lupaili kampanjassaan vahvaa taloutta, tiukkaa rajapolitiikkaa ja sellaista ulkopolitiikkaa, jossa tehdään selväksi, ettei Yhdysvalloille pottuilla.

Ja tämä toimi.

Mutta voiko Trump todella saada tavoitteitaan läpi?

Trumpin edustamat republikaanit voittivat myös samaan aikaan Yhdysvalloissa käydyt kongressivaalit. Sekä senaatin että edustajainhuoneen enemmistö koostuu nyt republikaaneista.

Trumpilla on siis punainen värisuora. Republikaanien hallussa on niin valkoinen talo, senaatti kuin edustajainhuone. Se tarkoittaa, että hänen on tulevaisuudessa entistä helpompi edistää omaa agendaansa. On toki otettava huomioon, että myös republikaanipuolueen sisällä näkemyserot ovat suuria ja sama värisuora oli vallassa myös Trumpin edellisellä kaudella. Tuolloin erona oli kuitenkin se, että Trump oli puolueensa ohjattavissa. Nyt asetelma on päinvastainen, ja Trumpia vastustava oppositio puolueen sisällä hiljaa ja peloissaan. Lisäksi Trump on edellisellä kaudellaan nimittänyt useita tuomareita korkeimpaan oikeuteen.

Seuraavat välivaalit käydään Yhdysvalloissa kahden vuoden päästä. On mahdollista, että silloin demokraatit saavat enemmistön edustajainhuoneeseen tai mahdollisesti myös senaattiin.

Kuten tiedämme, Trump on johtanut Yhdysvaltoja aiemminkin vuosina 2016-2020. Silloin hän oli tehtävässään, kuten myös politiikassa, uusi ja esimerkiksi Trumpin hallinnossa oli mukana enemmän ihmisiä, jotka hillitsivät Trumpia toteuttamasta kaikkia villeimpiä tavoitteitaan. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Uudelleen presidenttiyteen astuva Trump on paremmin valmistautunut ja hänen lähipiirinsä koostuu heistä, jotka jakavat hänen visionsa. Se yhdistettynä edellä mainittuun värisuoraan sekä siihen, että jo viime kaudella Trump nimitti korkeimman oikeuden elinikäisiä tuomareita peräti kolme kappaletta, mikä mahdollistaa lähtökohtaisesti perustuslain vinoutuneen tulkinnan, on vaarallinen yhdistelmä.

Millainen on Suomen ja Yhdysvaltojen suhde tästä eteenpäin?

Kuten presidentti Stubb on todennut, Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen suhde jatkunee tiiviinä. Suomi pyrkii ylläpitämään hyvät transatlanttiset suhteet riippumatta siitä, kuka on presidenttinä. Kuten tiedämme, Trump ei arvosta kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän sopimuksia, jotka taas ovat Suomen kaltaiselle pienelle maalle elinehto. Hänen kaudellaan kahdenvälisten suhteiden uskotaan siis korostuvan.

Suomen ja Yhdysvaltain välisen yhteistyön kehikon muodostaa Nato-jäsenyys, puolustusyhteistyösopimus DCA ja taloussuhteet. Venäjän toimintakyky pohjoisilla merialueilla on rajoittunut Ukrainan sodan kuluttaessa sen voimavaroja, jolloin arktisilla alueilla Yhdysvalloilla sekä Kiinalla on intressi täyttää tätä vaikutusvallan liikkumavaraa.

Mitä käy Ukrainan tuelle?

Trump on ilmoittanut saavansa Ukrainaan rauhan päivässä ja jo ennen virkaanastujaisiaan. On kuitenkin relevanttia olla huolissaan tavasta, jolla Trump tämän rauhan ajaisi läpi. Pitäisi olla ilmiselvää, että rauhaa rakennetaan kuulemalla Ukrainaa. Tavalla, joka kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia ja itsemääräämisoikeutta. Se, että Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelisivat rauhanehdoista Ukrainan yli, voi johtaa Ukrainan kannalta äärimmäisen huonoon lopputulokseen.

Huoli siitä, vähentääkö Trump Yhdysvaltojen tukea Ukrainalle, tai pahimmillaan lopettaako Ukrainan tukemisen kokonaan, on aiheellinen. Myös sellainen tilanne, jossa Trump purkaisi Venäjän vastaisia pakotteita, olisi Ukrainan kannalta katastrofaalinen.

On aivan selvää, että Euroopan tuen tärkeys Ukrainalle tulee korostumaan entisestään. Euroopan maiden tulisi siksi sopia myös turvatakuista Ukrainalle siltä varalta, ettei Trump edistä Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Lisäksi Euroopan puolustusteollisuutta tulee kehittää ja puolustushankintoja tiivistää.

Mitä vaikutuksia tällä on Natolle?

Lienee selvää, että Trumpin arvaamattomuuden vuoksi Euroopan maiden on viimeistään nyt aloitettava panostamaan omaan puolustukseensa ja tiivistettävä eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Suomi on hoitanut osansa hyvin tähänkin saakka.

Toisaalta Yhdysvallat haluaa jatkossakin olla suurvalta. Se ei onnistu ilman liittolaisia. Yhdysvaltojen tärkeimpiä liittolaisia ovat Japani, Etelä-Korea, Australia, Uusi-Seelanti ja Euroopan maat. Jos Trump jättäisi eurooppalaiset Nato-kumppanit pulaan heikentäisi se Japanin ja muiden luottamusta Yhdysvaltoihin, mikä ei ole Trumpillekaan eduksi. Yhdysvalloissa on hyvin laajasti jaettu näkemys, että Yhdysvaltojen merkittävin kilpailija ja vastus on Kiina.

Mitä Trumpin voitto tarkoittaa ilmastolle ja luonnolle?

Luonnon ja ilmaston kannalta Trumpin valinta on surkea uutinen. On selvää, että valkoista taloa johtaa jälleen ilmastodenialisti. Toistaiseksi voimme vain arvailla, mitä se tarkoittaa. Edelliskaudellaan Trump vei Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja on todennäköistä, että tämä on edessä jälleen. Jos Yhdysvallat irtautuu Pariisin sopimuksesta, puolentoista asteen tavoite karkaa yhä kauemmaksi.

Trump on myös luvannut lisätä fossiilisten polttoaineiden tuotantoa Yhdysvalloissa sen sijaan, että fossiilisista pyrittäisiin irtaantumaan. Todennäköisenä pidetään niin ikään sitä, että Trump kumoaa erinäisiä liittovaltiotason sääntelyitä, joilla Yhdysvalloissa on tähän asti yritetty suitsia päästöjä. Viime kaudella Trump ehti purkaa yli sata ilmastolakia, ja asiantuntijoiden mukaan Trump pyrkii nyt vielä laajempaan sääntelyn purkamiseen.

Onneksi Eurooppa voi toimia Trumpin ilmastodenialismin vastavoimana. Toivoa luo myös, että viime kerralla Trumpin irrottaessa Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta muut maat eivät seuranneet perässä. Tämä antaa siis toivoa siitä, ettei Yhdysvaltojen irtautumisen tarvitse tälläkään kertaa tarkoittaa sitä, että kaikki tehty työ valuu hukkaan. EU:lla on nyt entistä suurempi paine kasvattaa omavaraisuuttaan irtautumalla fossiilisesta energiasta sekä vauhdittamalla kiertotaloutta. Ilmastotoimet etenevät paljon myös markkinaehtoisesti. Se tarkoittaa sitä, että yritysten on kannattavaa tehdä ilmastotoimia, oli Yhdysvaltojen presidentti kuka tahansa.

Mitä Trumpin valinta tarkoittaa Lähi-Idälle ja Gazalle?

Trumpin hallinnon politiikka viime kaudella oli erittäin Israel-myönteistä, eikä ole mitään syytä olettaa ettei näin olisi jatkossakin.

Yhdysvaltojen ja Israelin suhde on erityinen ja historiallinen. EU:n tuleekin tällöin tehdä töitä entistä kovemmin tulitauon saamiseksi Gazaan. Haasteena on kuitenkin eurooppalaisten valtioidenkin vaihteleva suhde palestiinalaiskysymykseen.

Mitä vaikutuksia tällä on maailmankauppaan ja talouteen? Entä suomalaisten talouteen?

Trumpin protektionistiseksi ennakoidun kauppapoliitikan vaikutukset voivat Suomen näkökulmasta ulottua esimerkiksi talouden epävarmuuden yleiseen lisääntymiseen sekä investointien hidastumiseen Euroopassa, mikäli Kiina ja Eurooppa ajautuvat kauppasotaan ja kilvoittelemaan tulleilla ja tariffeilla. Meidän on tiedostettava, että Suomi on aiempaa riippuvaisempi Yhdysvalloista kauppakumppanina. Mainittakoon, että jos Trump heikentäisi Yhdysvaltojen roolia Natossa, saattaisi se myös vaikuttaa Suomen maabrändiin negatiivisesti kasvaneen maariskin myötä.

Korkotasojen näkökulmasta voidaan olettaa, että eurokorot saattaisivat hieman laskea epävarmuuden ja hitaamman talouskasvun oloissa, joka toisaalta voi hyödyttää esimerkiksi yksittäisiä asuntovelallisia, mutta hitaamman talouskehityksen seurauksena työttömyys samaan aikaan kasvanee. Riski inflaatiokierteelle on myös olemassa, sillä tullit ja muut kaupan esteet johtavat aina kilpailun heikkenemiseen tarjonnan supistuessa, jolloin hinnat yleisesti ovat nousepaineessa; inflaatiokierteen myötä mahdollisuus korkojen nousulle on siten myös olemassa.

Mistä Trump puhuu puhuessaan tulleista?

Trump on uhannut asettaa tuontitullit Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tuonnille, mikä olisi melkoinen taloudellinen koettelemus maailmantaloudelle, erityisesti vientivetoisille talouksille Euroopassa. Trump on uhannut nostavansa Kiinalle tullit 60 prosenttiin ja eurooppalaisille 10-20 prosenttiin. Trump asetti tulleja ja tariffeja myös edellisellä presidenttikaudellaan, mutta nyt puhutut määrät olisivat järein toimi lähes vuosisataan.

Trump tavoittelee tulleilla tilannetta, jossa yhdysvaltalaiset teollisuusyritykset toisivat toimintansa “takaisin kotiin” ja avaisivat uudet tehtaat Yhdysvaltoihin tullimaksut välttääkseen. Tullituloilla hän on luvannut rahoittaa muun muassa veronalennuksia.

Trumpin kaudella pelko talouden epävarmuuden lisääntymisestä on perusteltu. Kaupan esteiden lisääminen vaikuttaa maailmantalouden kasvuun ja tullinokittelujen seurauksena kauppasodan riski on todellinen. Yhdysvallat on Suomen suurin vientimaa ja vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ja työpaikkoihin voivat olla merkittävät. Suomi vie Yhdysvaltoihin esimerkiksi teollisuuden koneita, lääkkeitä, paperi- ja kartonkituotteita ja laitteita.

Suomalaisille tämä kaikki voisi näkyä esimerkiksi niin, että mikäli EU asettaisi puolestaan vastatullit, voisivat erityisesti amerikkalaisvalmisteisten tuotteiden hinnat nousta myös Suomessa. On kuitenkin hyvä huomioida, että yhdysvaltalaisten kuluttajatuotteiden osuus Euroopassa ja Suomessa on suhteellisen pieni. Vastaavasti, jos Kiina alkaisi ohjaamaan tuotteita Eurooppaan Yhdysvaltojen tullien myötä, voisivat hinnat laskea, mikä taas voisi saada aikaan hintakilpailukykyhaasteita myös suomalaisilla vientialoilla. Tilanne mutkistuisi edelleen, jos EU alkaisi vastatoimiin asettamalla myös Kiinan tuonnille tulleja.

Trumpin mukaan hän haluaa pistää muut maat maksamaan, mutta todellisuudessa niin Yhdysvalloissa kuin välillisesti loppujen lopuksi muuallakin maksajiksi joutuvat kuluttajat, kun tuotteiden hinnat nousevien tullien ja vähenevän kilpailun myötä nousevat. Kiinnostavaa on myös nähdä, antavatko muut republikaanit Trumpin nostaa tulleja merkittävästi.

Miten käy vihreän siirtymän?

Vihreän siirtymän edistäminen jatkuu. Teknologia etenee ja markkinat vauhdittavat vihreää siirtymää. Samaan aikaan on selvää, että jos ja kun Yhdysvallat tulee tätä kehitystä Trumpin johdolla jarruttamaan, heijastuu se esimerkiksi teknologian kehitykseen. Toisaalta nyt EU:lla on paitsi mahdollisuus, myös velvollisuus nousta vihreän siirtymän kärkimaaksi ja kerätä siitä syntyvät mittavat taloushyödyt. Tämä edellyttää, että Suomi pelaa omat korttinsa fiksusti.

On myös hyvä ottaa huomioon, että vihreää siirtymää ovat Yhdysvalloissa rahoittaneet myös osavaltiot ja kaupungeilla on olemassa myös omat sopimuksensa ja sitoumuksensa. Vihreä siirtymä ei siis kaadu kokonaan, vaikka Trump toisenlaista politiikkaa edustaakin.

Entä naisten ja vähemmistöjen oikeudet?

Yksi asia tässä vaalituloksessa on kiistatonta: Trumpin valinta presidentiksi on iso takaisku sukupuolten tasa-arvolle ja naisten oikeuksille. Riski sille, että esimerkiksi Harrisin kiivaasti vastustama aborttikielto astuu voimaan tulevaisuudessa yhä useammassa Yhdysvaltain osavaltiossa, on näiden vaalien jälkeen huomattavasti aiempaa suurempi.

Tällä hetkellä abortti on täysin kielletty 13:ssa Yhdysvaltain osavaltiossa. Suurimmassa osassa näitä osavaltioita tämä koskee myös raiskauksen tai insestin uhreja sekä tilanteita, joissa naisen terveys on esimerkiksi komplikaatioiden tai keskenmenon vuoksi uhattuna. Tämän lisäksi on muita osavaltioita, joissa on jo nyt kohtuuttomasti kiristetty abortin saannin ehtoja. Tämä kaikki on seurausta kesästä 2022, jolloin korkein oikeus kumosi Trumpin nimittämien korkeimman oikeuden tuomareiden johdolla Roe v. Waden.

Trumpin näkemykset aborttioikeudesta ovat olleet epäjohdonmukaisia läpi kampanjan. Trump ei ole suostunut sanomaan ajavansa aborttien täyskieltoa koko Yhdysvaltojen tasolla. Varmaa ei kuitenkaan ole, onko tämä Trumpin aito näkemys vai osa kampanjastartegiaa aborttien puolesta vahvasti puhunutta Harrisia vastaan. Itse veikkaan vahvasti jälkimmäistä – onhan Trump toistuvasti ottanut kunnian jo mainitun Roe v. Waden kumoamisesta. “There has to be some form of punishment”, eli heitä tulee jollain tapaa rangaista, totesi Trump puolestaan silloin, kun häneltä haastattelussa kysyttiin, millaisia seurauksia abortista pitäisi olla sen tehneille naisille.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä erityisesti trans-ihmiset ovat huolissaan siitä, mitä Trumpin presidenttiys tarkoittaa heidän oikeuksiensa kannalta ja aivan oikeutetusti. Edellisellä presidenttikaudellaan Trump ja hänen hallintonsa yrittivät toistuvasti peruutella transsukupuolisten terveydenhuoltoon sekä turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Trump on evännyt edelliskaudellaan useilta transihmisiltä pääsyn armeijaan.

Turvassa eivät ole myöskään etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, pakolaiset ja siirtolaiset. Yhdysvaltain rajapolitiikan tiukentaminen oli nimittäin yksi Trumpin presidentinvaalikampanjan pääteemoista, ja hän on uhonnut toteuttavansa massakarkotuksia, mikäli tulee valituksi presidentiksi. Nämä lausunnot aiheuttavat tällä hetkellä monessa perheessä kohtuutonta surua, pelkoa ja ahdistusta.

Sitten on vielä Project 2025

Project 2025. Tämä yli neljänsadan konservatiiviajattelijan voimin valmisteltu 900 sivuinen ohjelma, joka on täynnä suosituksia ja ohjeita tulevalle republikaanipresidentille, toisin sanoen Donald Trumpille. Ohjelma suosittelee esimerkiksi kaiken vallan keskittämistä presidentille, tuhansien virkamiesten erottamista, Yhdysvaltain opetusministeriön purkamista, laajoja verohelpotuksia sekä pornon ja raskaudenkeskeytyslääkkeiden kieltämistä, näin muutamia mainitakseni.

Ohjelmassa ei suoraan mainita valtakunnallista aborttikieltoa. Ohjelma on kuitenkin täynnä erinäisiä rajoituksia keholliseen itsemääräämisoikeuteen. Ohjelmassa esimerkiksi vaaditaan, että kaikkien abortin tällä hetkellä sallivien osavaltioiden tulisi kerätä dataa sekä raportoida tehtyjen aborttien määristä, abortoidun sikiön iästä, aborttien syistä, äidin kotiosavaltiosta ja abortin tekotavasta.

Toisin sanoen raskaana olevia pyritään vailla lääketieteellisiä perusteita ja poliittisin motiivein valvomaan jo raskausvaiheessa, joka jo itsessään loukkaa naisten kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Käytännössä tavoitteena on hankkia keinoja, joilla presidentti kykenisi edesauttamaan liittovaltiotasoisen aborttilainsäädännön, toisin sanoen aborttikiellon, aikaansaamista. Trump on kampanjan aikana todennut Project 2025:n menevän esimerkiksi aborttikannoissaan liian pitkälle, mutta Trumpin arvaamattomuuden tuntien hänen puheistaan ei voi koskaan mennä takuuseen.

Aborttioikeuden kiristämisen ohella Project 2025 tavoittelee myös käytännössä koko Yhdysvaltain keskushallinnon siirtämistä presidentin käskyvallan piiriin. Tämä kattaisi esimerkiksi oikeusministeriön ja samaan aikaan kongressin käskyvalta jäisi olemattomaksi. Mikäli ohjelmaa ruvetaan toteuttamaan, isosti vaakalaudalla ovat myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen saavuttamat oikeudet niiden edistyksestä puhumattakaan.

Vaikka Trump on pyrkinyt kampanjassaan ottamaan ohjelmaan etäisyyttä, on olemassa iso riski, että Trumpin uusi hallinto alkaa presidenttinsä johdolla edistämään ohjelmaan kirjattuja tavoitteita. Onhan sen valmistelussa ollut mukana lukuisia Trumpin entisen hallinnon jäseniä, jotka todennäköisesti tulevat löytämään paikkansa hänen viereltään myös tulevalla kaudella.

Millaista on Trumpin maahanmuuttopolitiikka?

Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikka tulee Trumpin johdolla varmasti kiristymään.

Kuten todettua, Trump on uhannut muun muassa laittomia siirtolaisia joukkokarkoituksilla lopettaakseen salaliittoteoreettikojenkin väittämän “invaasion”. Joukkokarkoitukset eivät asiantuntijoiden mukaan ole mahdollisia Trumpin uhoamissa mittaluokissa ihan jo niiden kustannuksienkaan vuoksi. Samaan aikaan tiedostamme sen, että halutessaan Trump pystyy karkottamaan paljon ihmisiä. Lisäksi Trump on luvannut ajaa presidenttikaudellaan kovaa rajapolitiikkaa.

Mistä löytää toivoa synkkyyden keskellä?

Kuten sanoin, kaikki tunnetilat ahdistusta, surua ja pelkoa myöten ovat tällä hetkellä ymmärrettäviä ja perusteltua. Toivon pilkahduksia voi löytää esimerkiksi siitä, että suomalaiset olivat mittauksissa Euroopan toiseksi Trump-vastaisin kansa heti Tanskan jälkeen. Toisin sanoen mielipidemittausten mukaan suomalaisista yli 90 prosenttia olisi tukenut Kamala Harrisia Yhdysvaltojen presidentiksi. Pieni toivon pilkahdus oli myös se, että Arizonassa aborttioikeus hyväksyttiin osaksi perustuslakia kansalaisaloitteen pohjalta käydyssä äänestyksessä kongressivaalien yhteydessä.

Ennen kaikkea toivo täytyy rakentaa. Euroopalla on nyt paikka osoittaa yhtenäisyyttä esimerkiksi Ukrainan tuessa, Lähi-itään tulitauon saamisessa ja kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä sen kirittämisessä, että kansainvälisesti jatketaan työtä naisten ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta Trumpin voitosta huolimatta.

Kaiken tämän keskellä omaa ahdistusta voi myös purkaa ja kanavoida toiminnan kautta. Ne voivat olla pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä asioita. Voit esimerkiksi allekirjoittaa Euroopan laajuisen kansalaisaloitteen aborttioikeuden turvaamiseksi, liittyä kansalaisjärjestöön ajamaan itsellesi tärkeiksi kokemiasi asioita tai osallistua seuraavaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tai ympäristöä puolustavaan mielenosoitukseen, kun sellainen kotipaikkakunnallasi järjestetään. Tai voit liittyä puolueeseen, lähteä tukemaan itsellesi sopivaa ehdokasta tulevissa kuntavaaleissa tai vaikka lähteä itse ehdolle.