Tekoälyä kannattaa hyödyntää mahdollisimman paljon – mahdollisimman turvallisesti

Tekoälyn hyödyntäminen ihmisten arkielämässä ja demokraattisessa päätöksenteossa lisääntyy jatkuvasti. Kun luodaan uutta teknologiaa, tarvitaan vastaavasti myös uutta sääntelyä ja valvontaa.

Tekoälyn määritteleminen kattavasti on hankalaa, mutta sillä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Ihmiset ovat nykyään jo jatkuvasti tekemisissä erilaisten tekoälyjen kanssa, sillä tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi monissa sovelluksissa, verkkokaupoissa, kodin automaattisissa valoissa tai lämmityksessä ja vaikkapa internetin käännösohjelmissa. Hyvä esimerkki tekoälystä on monien internetsivujen asiakaspalvelurobotti, joka kehittyy koko ajan paremmaksi, mitä enemmän sen kanssa käydään keskusteluja.

Kuluttajien näkökulmasta tekoäly helpottaa elämää monin tavoin, esimerkiksi suodattamalla sähköpostista roskapostin erilliseen kansioon, tai ehdottamalla ajoreittiä, joka välttää senhetkisen liikenneruuhkan. Yrityksille tekoäly luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa esimerkiksi tehostamaan toimintaa. Myös valtioiden tasolla tekoälyn hyödyt voivat olla todella merkittäviä, sillä parhaimmillaan tekoäly auttaa hyödyntämään tietoa päätöksenteon tukena ja rakentamaan toimivampaa, turvallisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

Tekoäly edistää parhaimmillaan hyvinvointia, demokratiaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä, sillä sen avulla on mahdollista mallintaa monimutkaisiakin ilmiöitä ja ennustaa asioiden syy-seuraussuhteita. Koneoppimista ja automaatiota tarvitaan esimerkiksi disinformaation tunnistamisessa ja torjumisessa, kalakantojen elinvoimaisuuden seurannassa tai terveydenhuollon järjestämisessä.

Tekoäly on myös keskeinen talouskasvun tekijä, sillä Euroopan kilpailukyky perustuu pitkälti innovaatioille. Siksi on tärkeää, että EU:ssa tehdään omaa tekoälytutkimusta ja siihen perustuvaa liiketoimintaa. Maaliskuussa 2020 julkaistun EU:n teollisuusstrategian mukaan EU toimii tiennäyttäjänä kohti ilmastoneutraalia ja digitaalista teollisuutta.

Tekoälyä ei kuitenkaan ole mahdollista kehittää tai hyödyntää Euroopassa ilman kunnollisia investointeja teknologiaan ja osaamiseen. Suomen tavoitteena on kasvattaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien osuutta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä olisi sekä kansallinen että Euroopan etu. Lisäksi tutkimusta ja osaamista tulee koordinoida, tätä työtä Suomessa tekee Suomen tekoälykeskus FCAI.

Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy myös riskejä. Siksi tekoälyn kehittämistä, tutkimista ja käyttöä täytyy koordinoida ja valvoa. Ihmisten kehittämät algoritmit heijastelevat herkästi ihmisajattelun vinoumia ja saattavat siten tahattomasti esimerkiksi vahvistaa ennakkoluuloja ja syrjintää. Tekoälyä, esimerkiksi kasvojentunnistusteknologiaa, on mahdollista käyttää massavalvonnan ja kontrollin välineenä, kuten olemme nähneet tapahtuvan autoritaarisissa valtioissa ympäri maailman.

Tämän ehkäisemiseksi tarvitsemme lainsäädäntöä, jota nyt sorvataan EU-tasolla. EU-komissio on esittänyt EU-tason sääntelyä tekoälyn käytölle (asetus tekoälyä koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta) sekä laatinut koko unionin laajuisen tekoälysuunnitelman. Esitys kieltää tekoälyn käytön esimerkiksi ihmisten pisteyttämiseen sosiaalisen toiminnan perusteella ja sisältää tiukkoja rajoja tekoälyn käytölle myös muissa tapauksissa, joissa sitä voidaan käyttää ihmisiä vastaan.

Maailmaamme ohjaavien algoritmien sekä niiden taustalla olevien asenteiden, arvojen ja ennakko-oletusten pitää olla avoimia ja ymmärrettäviä, jotta niitä on mahdollista arvioida. Tekoälyn suhdetta esimerkiksi tekijänoikeuksiin tulisi selventää. Lisäksi tekoälyn käytön valvontaan on varattava riittävästi viranomaisten resursseja, ja viranomaisilla tulee olla riittävästi toimivaltaa suitsia tarvittaessa haitallisiksi todettujen teknologioiden käyttöä.

Tekoälyä tullaan käyttämään yhä erilaisemmissa asioissa tulevaisuudessa ja se tulee tekemään elämästä helpompaa, miellyttävämpää ja turvallisempaa, kun sen käytölle on asetettu selkeät rajat.