Tavoitteena kirkas Itämeri

Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) mittaukset tutkimusalus Arandalla povasivat ennätyssuurta leväkesää Itämerelle. Kiitos kylmien ilmojen, levien kukinta ei ole päässyt meressä vauhtiin ja Itämeren uimarannat ovat säilyneet pääosin kirkkaina.

Syken valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan sinileväkukinnat ovat kuitenkin lisääntyneet sisävesillä ja runsaitakin kukintoja on havaittu alkukesää enemmän. Itäisellä Suomenlahdella on esiintynyt hieman sinilevää, mutta avomerialueilla sinileväkukintoja ei toistaiseksi ole havaittu. Tyynellä säällä ja veden lämmetessä sinileväkukinta voi Syken mukaan kehittyä kuitenkin hyvinkin nopeasti.

Kuka haluaa tarjota lapsillemme leväpuuroa Itämeressä? Me vihreät emme ja siksi uudistaisimme maataloustuet kokonaan, sillä yli puolet Suomen fosfori- ja typpipäästöistä Itämereen on lähtöisin maataloudesta. On tärkeää, että tuotannosta syntyy kestävää lisäarvoa ja tuet kohdistuvat ympäristöystävälliseen tuotantoon ja ekosysteemipalveluihin. On olennaista huomioida luonnon monimuotoisuus ja ravinnevalumien vähentäminen. Tehokkaat suojakosteikot ja leveät suojavyöhykkeet, lannoituksen vähentäminen sekä kerääjäkasvien käyttö ovat hyviä konsteja vähentää maatalouden ravinnepäästöjä. 

Kuluttajat kaipaavat lisää luomuruokaa ja toivonkin luomun edistämiseen hallitukselta vahvempaa panosta. Luomu vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista ja niiden valmistukseen käytetyistä fossiilisista polttoaineista. Luonnonmukainen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja voi myös olla keino ravinnekuormituksen vähentämisessä. Vihreiden tavoitteena on, että julkisten keittiöiden ruoasta 20 prosenttia on luomua vuoteen 2020 mennessä. 

Jokainen voi itsekin pienentää omaa Itämeriravinnereppuaan. Lihan syönnin vähentäminen auttaa sekä ilmastoa että Itämerta. Suomessa syödään lihaa noin 80 kiloa vuodessa henkeä kohti. Ihan liikaa siis. Uudet kasvisvalkuaistuotteet Härkis ja Nyhtökaura lisäävät suosiotaan ja viitoittavat tietä parempaan. Valtion on tuettava tätä hyvää kehitystä, kohdistettava tukea kotimaisen kasvisvalkuaisen, kuten härkäpavun ja herneen tuottamiseen. Eikä pidä unohtaa innovatiivisen tuotekehityksen ja tutkimuksen tukea. Lisäksi koulujen viikoittainen kasvisruokapäivä olisi monella tavalla hieno lahja 100 vuotiaalle Suomelle. 

Me suomalaiset rakastamme kiireettömiä kesäpäiviä veden äärellä, kalastellen, uiden ja saunoen. Leväinen vesi ei houkuttele uimaan, mutta se on myös vaarallista erityisesti pienille lapsille ja lemmikeille, jotka eivät itse osaa varoa myrkkyjä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää juoma-, pesu- tai löylyvetenä eikä syötävien kasvien kasteluun, sillä sen sisältämät toksiinit voivat aiheuttaa myrkytysoireita. 

Me emme halua nähdä kotiseutumme rantavesiä hernerokkana, emmekä uittaa lapsia paljussa, kun vieressä vihertää levämössöinen ranta. Monella paikkakunnalla onkin perustettu oman järven suojeluyhdistyksiä, järjestetty kaislojen niittotalkoita ja laitettu ravinnevalumat kuriin puhdistamalla jätevedet tehokkaammin. Monesti tuloksena on kirkkaammat vedet. Myös Itämeren puolesta tehtävä työ on jatkuvaa ja tarpeellista. Itämeri toipuu hitaammin kuin pienet järvet, sillä suojelusavotta on suuri. Siksi on niin tärkeää kaikissa päätöksissä huomioida kirkkaampi Itämeri.