Tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan ratkaisemiseksi

Yksi kevään suuri puheenaihe on työvoimapula. Oli kyse julkisesta työnantajasta tai melkein minkä tahansa alan yritysten edustajista, he nostavat esiin ongelmat työvoiman saatavuudessa.

Suomen alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen on johtanut tilanteeseen, jossa työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin nuoria tulee tilalle. Tilastokeskuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana työikäinen väestö on vähentynyt noin 140 000 henkilöllä. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana työikäisen väestön ennustetaan vähenevän edelleen.

Työvoimapulan ratkaisuksi tarvitsemme kipeästi myös maahanmuuttoa. Hallitus onkin ottanut yhdeksi kärkitavoitteekseen työperäisen maahanmuuton helpottamisen, jotta saisimme kansantaloutemme kasvuun, valitettavasti tulokset ovat vielä melko laimeita.

Maahanmuuton lisääminen Suomessa on asennekysymys

Työperäinen maahanmuutto mahdollistaisi Suomen talouskasvua, mutta haasteena on osaavan työvoiman saaminen Suomeen ja pysyminen täällä. Suomi ei ole kovinkaan houkutteleva kohde, vaikka usein puheissa muuta väitetään. OECD:n julkaisemassa osaajien houkuttelevuutta koskevassa maavertailussa Suomi sijoittuu sijalle 17, muiden pohjoismaiden sekä Viron jälkeen. Ulkomaalaisten kohtaamia haasteita Suomen työmarkkinoilla on muun muassa lupaprosessien hitaus, kielivaatimukset ja muu byrokratia, muutamaksi vuodeksi tulevat eivät helposti löydä puolisoille työtä tai lapsille englanninkielistä koulua jne. Lupahallinnon pullonkaulat tulee aukaista sekä kielimuurit purkaa, mutta ne eivät yksin riitä ulkomaalaisen työvoiman houkuttelemiseksi ja kotoutumisen parantamiseksi.

Hallitus on esittänyt kotoutumisen edistämisestä annetun lain uudistamista, jotta maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä pystyttäisiin tehostamaan. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä yhdenvertaisuutta ja vahvistaa hyviä väestösuhteita. Hallinnon sekä suomalaisen yhteiskunnan on oltava vastaanottavainen maahanmuuttajien suhteen. Tehtävää ennakkoluulojen karsimiseksi riittää, sillä EU:n perusoikeusviraston vuoden 2018 selvityksen mukaan Suomi on EU:n rasistisin maa. Kotimaisen tutkimuksen mukaan henkilöt, joiden nimi tai äidinkieli viittaavat taustaan Suomen ulkopuolelta saavat kutsuja työhaastatteluihin selvästi muita hakijoita vähemmän, vaikka heidän koulutuksensa, työkokemuksensa ja kielitaitonsa olisivat täysin samat. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden pitää olla keskeisiä periaatteita suomalaisessa työelämässä. Asenteiden on muututtava, ja syrjintään sekä työvoiman hyväksikäyttöön tulee puuttua tiukasti.

Uusia keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi

Vihreiden maahanmuuttopoliittisen työryhmän järjestämässä kesäkuisessa paneelissa kuulimme alan asiantuntijoiden ehdotuksia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Ammattiliittojen puolelta Akava muistutti koulutuksen olevan olennainen osa kotoutumista, sillä koulutustason nosto parantaa työllistymistä sekä integroi mukaan yhteiskuntaan. Koulutus tukee myös jo maassa olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuutta.

Keskuskauppakamarin toteuttaman yrityskyselyn mukaan vain noin kuudella prosentilla vastaajista on ollut negatiivisia kokemuksia ulkomaalaisen työvoiman hyödyntämisestä. Yrityksillä on kyselyn mukaan ollut suurempia ongelmia esimerkiksi oleskelulupaprosessien sujuvuuden sekä kielitaitovaatimusten kanssa: Vain noin kuusi prosenttia vastaajista piti oleskelulupaprosessia sujuvana ja 34,2 % vastaajista haluaisi laskea kielitaitovaatimuksia. Järjestelmää tulisi kehittää siten, että Suomeen on helppoa ja sujuvaa tulla. Konkreettisia ratkaisuja tähän olisi muun muassa laaja mahdollisuus sähköiseen tunnistautumiseen, saatavuusharkinnasta luopumien sekä työhön liittyvän perheenyhdistämisen helpottaminen. Näitäkin ehdotuksia vihreät tukevat!

Mainittuihin ratkaisuihin antoi työnantajapuolelta tukea myös Barona ja BBi- Communications, joiden kokemus Suomen lupaprosesseista oli haastava. Esimerkiksi Ruotsin malli, jossa yritykset voidaan sertifioida, ja niiden rooli käsitellä lupahakemuksia vahvistuu, toimii sujuvasti ja nopeasti. Startup Refugees muistutti, että humanitaarisin perustein Suomeen tulleet ovat monet olleet maassa pitkään ja työllistyneet, heitä ei kannata enää pyörittää lupaprosessissa, vaan mahdollistaa oleskeluluvat.

Hyvinvointivaltiomme tulevaisuus riippuu paljon siitä, kuinka pystymme työvoimatarpeeseen vastaamaan. Osa ratkaisua on se, kuinka otamme vastaan tänne työhön tulevat ihmiset ja heidän perheensä.