Tarvitsemme eurooppalaista solidaarisuutta koronakriisin hoidossa

EU-maat ovat ennennäkemättömässä kriisissä koronaviruksen leviämisen ja sen rajoittamistoimien vuoksi. Pandemia on iskenyt kovaa erityisesti eteläisten EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja talouteen.

– Nyt ei ole EU:n aika seistä taka-alalla. Kriisistä nousemiseksi tarvitsemme eurooppalaista solidaarisuutta ja taloudellisia työkaluja, Vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra toteaa.

Ranska, Italia, Espanja ja joukko muita jäsenmaita on esittänyt niin sanottujen koronabondien käyttöönottoa maiden talouden tukemiseksi. Koronabondien tarkoitus on jakaa taloudellista riskiä ja estää yksittäisten jäsenmaiden ajautuminen velkakriisiin.

– Koronabondit ovat yksi monista työkaluista, joilla taloudellista iskua voidaan pehmentää. Tällaisia uusia ratkaisuja ei pidä lähtökohtaisesti sulkea pois. Poikkeustilanteessa meidän on oltava valmiita poikkeuksellisiin toimiin, jos ne ovat tehokkaita talouden elvyttämisessä, Diarra korostaa.

EU on jo nyt suunnannut budjettirahoitusta, kuten alue- ja kehitysrahaa, uudestaan ja osoittanut 37 miljardia euroa koronatoimiin. Jäsenmaiden velkakattoa ja valtiontukisäädöksiä on löysätty, ja Euroopan keskuspankki on aloittanut mittavan arvopapereiden osto-ohjelman. Lisäksi komissio on ehdottanut sadan miljardin euron luottoa jäsenmaiden työttömyyskuluihin.

– Globaalissa markkinataloudessa merkitsee myös se, miten kumppanit pärjäävät. Jos talous romahtaa EU:n talousalueella, ovat vaikutukset kohtalokkaita myös suomalaisille, Diarra sanoo.

– Omaan napaan tuijottaminen ja sisäänpäin kääntyminen ei ole kenenkään etu. Tässä ennenkokemattomassa kriisitilanteessa punnitaan EU:n ja sen jäsenmaiden kyky toimia yhdessä kriisin selättämiseksi.