Tärkeä‌ askel ‌naisiin‌ ‌kohdistuvan‌ ‌väkivallan‌ ‌kitkemisessä‌ ‌

29.09.2021

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa huomattavan yleistä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Tämä ‌on ‌vakava,‌ ‌kansainvälisestikin ‌tunnistettu ‌suomalainen ‌ihmisoikeusongelma.‌ On pysäyttävää,‌ ‌että‌ ‌joka ‌kolmas ‌suomalainen ‌nainen ‌on ‌kokenut ‌fyysistä‌ ‌tai ‌seksuaalista ‌väkivaltaa ‌nykyisen ‌tai ‌entisen ‌kumppanin ‌taholta.‌ ‌Naisiin ‌kohdistuva ‌väkivalta ‌liittyy tiiviisti ‌perhe-‌ ‌ja ‌lähisuhdeväkivaltaan.‌ ‌

Kun ‌puhumme ‌naisiin ‌kohdistuvasta ‌väkivallasta,‌ ‌puhumme ‌laajasta ‌ilmiöstä:‌ ‌‌seksuaalisesta ‌väkivallasta,‌ verkkoväkivallasta,‌ ‌vainoamisesta,‌ ‌kunniaan ‌liittyvästä‌ ‌väkivallasta,‌ ‌pakkoavioliitoista ‌sekä‌ ‌ihmiskaupasta.‌ ‌Tällaisen ‌väkivallan ‌uhriksi‌ ‌voi‌ ‌joutua kuka ‌tahansa, mutta useimmiten uhri on nainen.

Suomesta on puuttunut itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka ‌keskittyisi‌ ‌naisiin ‌kohdistuvaan ‌väkivaltaan ‌ja ‌perheväkivaltaan.‌ Tämän epäkohdan korjaamista ovat peräänkuuluttaneet pitkään lukuisat toimijat, esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ja Amnesty. ‌

Nyt ‌vihdoin ‌tähän ‌on ‌tulossa ‌muutos.‌ Perustamme naisiin kohdistuvan ‌väkivallan ‌raportoijan ‌tehtävä‌n.‌ ‌Raportoija ‌seuraisi ‌keskitetysti ‌ja ‌laajasti ‌naisiin ‌kohdistuvan ‌väkivallan ‌ja perheväkivallan vastaisia toimia ‌ja ‌ihmisoikeusvelvoitteiden ‌toteutumista ‌sekä‌ ‌raportoisi ‌edistymisestä‌ ‌ja ‌ongelmista.‌ ‌ 

Tehtävä‌ ‌on mitä‌ ‌tärkein.‌ Naisiin ‌kohdistuva ‌väkivalta ‌ilmentää‌ ‌historiallista ‌naisten ‌ja ‌miesten ‌välistä‌ ‌valtasuhteiden ‌epätasa-arvoa.‌ ‌Se ‌on ‌luonteeltaan ‌rakenteellista ‌ja ‌syrjivää, ja vaikuttaa myös naisten kokemaan turvallisuuteen.‌ ‌Siksi ‌on ‌tärkeää,‌ ‌että‌ ‌syrjiviin ‌rakenteisiin ‌puututaan, ‌niitä‌ ‌muutetaan ja uusia väkivallan muotoja tunnistetaan entistä paremmin.‌ ‌Tässä työssä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijalla on tärkeä rooli.

Naisiin ‌kohdistuva ‌väkivalta ‌on häpeätahra, joka on tasa-arvon toteutumisen tiellä. Emme voi sulkea silmiämme asialta. ‌Valtiolla ‌on ‌velvollisuus turvata ‌ihmisoikeuksien ‌toteutuminen.‌ ‌Se ‌ei ‌tapahdu vakuuttelemalla,‌ ‌että‌ ‌Suomi ‌on ‌tasa-arvoinen ‌maa.‌

Paljon ‌on ‌työtä‌ ‌jäljellä,‌ ‌‌jotta ‌jokainen ‌nainen ‌voisi ‌elää‌ ‌ilman ‌pelkoa ‌väkivallasta.‌‌ Nyt ‌otamme ‌yhden ‌askeleen ‌eteenpäin ‌oikeaan ‌suuntaan.‌