Tänään juhlistetaan Eurooppaa, yhtenäisyyttä ja rauhaa

Hyvää Eurooppa-päivää!

Tänään juhlistetaan Eurooppaa, yhtenäisyyttä ja rauhaa. 

Euroopan unioni ei ole Suomelle mikään kaukainen paikka, josta sanellaan mitä Suomessa tulisi tehdä. Suomalaisina olemme itse EU:n jäseninä tiiviisti mukana päätöksenteossa, sekä meidän meppien että maamme hallituksen ja eduskunnan välityksellä. Vaikutamme näin paitsi koko maailman suuntaan myös itseämme koskeviin asioihin. Meille vihreille on ollut erityisen tärkeää luoda kanavia kansalaisten suoralle vaikuttamiselle. Kansalaisaloitteet ovat tulleet jäädäkseen niin Suomeen kuin Euroopan unioniinkin.

Suomi on vahvasti osa Eurooppaa ja Eurooppa osa Suomea. EU lisää arkemme  sujuvuutta ja maanosamme turvallisuutta. Hyödymme valtavasti EU:n yhteisistä sisämarkkinoista. EU:sta voi tulla vielä nykyistä vahvempi globaali toimija, joka puolustaa oikeusvaltiota, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Tätä kaikkea ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. 

Kokoomuksen vetämissä hallitusneuvotteluissa ratkaistaan Euroopan unionin ja Suomen EU-politiikan suunta. Myös muissa EU-maissa seurataan kiinnostuksella,  tuleeko Suomesta sisäänpäin kääntynyt Euroopan unionia jarruttava jäsenmaa, vai sellainen joka puolustaa rauhaa, demokratiaa, ilmastoa, luontoa, koulutusta ja ihmisiä.

Hallitusneuvotteluissa on yhdenkään yhdestätoista neuvottelupöydästä pääaiheena ei ole ilmastokriisi ja luontokato. Tämä sivuuttaa täysin sen, että talous on asetettava luonnon ja ilmaston rajoihin ja että tämä on tehtävä nyt. Globaalien haasteiden ja ongelmien ratkaisu vaatii yhteistä sitoutumista. Näin Suomi on vaarassa jäädä sivuun EU:n vahvasti ajaman vihreän siirtymän tuomista mahdollisuuksista. 

Vihreä siirtymä ei ole vain ympäristöpolitiikkaa vaan se on myös talous- ja teollisuuspolitiikkaa. Suomi on houkutteleva investointikohde, ja talouden ja teollisuuden viherryttäminen on kotimaiselle elinkeinoelämälle suuri mahdollisuus teollisuuden ja työllisyyden vahvistamiseen. Vihreinä haluamme varmistaa, että uusiutuvan energian ja sähköistämisen vaativat valtavat määrät kriittisiä raaka-aineita eivät tuhoa luontoa ja elinympäristöjä.

Euroopan unioni katsoo usein politiikassaan pidemmälle kuin Suomi, olipa sitten kyse metsistä tai luonnon hyvän tilan palauttamisesta eli ennallistamisesta. Tulevan hallituksen tulee varmistaa, että Suomi on ilmastolain mukaisesti hiilineutraali viimeistään 2035, ja että se täyttää EU:ssa jo yhdessä päätetyt EU-ilmastotavoitteet. 

Suomen tulevan hallituksen on sitouduttava oikeudenmukaiseen siirtymään. Monien murrosten maailmassa EU:n on pidettävä huolta, että kaikki pysyvät mukana. Työntekijöiden oikeuksia, köyhyyden torjuntaa, osaamista ja osallisuutta EU:ssa on vahvistettava. Innovaatioiden tueksi tarvitaan investointeja, tutkimusta ja panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen. 

Tänä vuonna Eurooppa-päivän alkuperäinen merkitys rauhanviesteineen on entistäkin koskettavampi. Venäjän laiton hyökkäyssota jatkuu edelleen, ja Ukrainan kansa puolustaa vapautta, itsenäisyyttä ja demokratiaa koko Euroopan puolesta. Suomen tulee jatkaa  sotilaallista, diplomaattista ja humanitääristä tukea Ukrainalle. Solidaarisuus Ukrainalle tarkoittaa Suomelle ja Euroopalle venäläisestä fossiilienergiasta irtautumista ja vihreän siirtymän vauhdittamista. Sota Ukrainassa tulee päättymään enemmin tai myöhemmin, eikä Venäjä voi sitä voittaa. EU:n tulee perustaa jälleenrakennusrahasto, jolla tuemme Ukrainan kasvua osaksi eurooppalaista yhteisöä. 

EU on sitoutunut Ukrainan demokratian, oikeusvaltion ja itsenäisyyden puolustamiseen, ja siihen on myös Ukraina sitoutunut. Ukraina haluaa liittyä Euroopan unioniin mahdollisimman pian. Tie Ukrainan hyväksymiseksi EU:n jäsenmaaksi voi olla pitkä, mutta sotaakäyvän maan ja sen ihmisten määrätietoisuus on ihailtavaa. 

Euroopan unionilla on paljon valtaa reilumman yhteiskunnan rakentamisessa myös globaalisti. EU:n uudet kestävän kehityksen mukaiset pelisäännöt kansainvälisen kaupan alalla nostavat rimaa koko maailmassa. Eurooppalainen alustatalouden sääntöjen luominen ja digijättien vallan suitsimisessa osoittavat unionin johtajuutta.

Suomen paikka on Euroopan unionissa ja globaalissa maailmassa. Suomen on oltava EU:ssa jatkossakin edistyksellinen maa, joka ei jarruta uudistuksia vaan on mukana rohkeasti etsimässä ratkaisuja aikamme haasteisiin. Suomessa on  ymmärrettävä, että Euroopan etu on myös kansallinen etu. Suomea ja Euroopan unionia ei pidä nähdä vastakkain. Me haluamme Euroopan unionin, joka kykenee puolustamaan arvojaan, periaatteitaan ja etujaan myös globaalisti. Tässä Suomen on oltava eturintamassa.