Tämä lama on hoidettava toisin

Suomen talous on historiansa pahimmassa shokissa. Kriisin nopeus ja laajuus on yllättänyt kaikki. Muutamien viikkojen aikana Suomessa on ajautunut YT-neuvotteluiden piiriin lähes puoli miljoonaa työntekijää. Se tarkoittaa noin kolmannesta yksityisissä yrityksissä työskentelevistä suomalaisista. Perheenjäseniämme, naapureitamme, sukulaisiamme ja ystäviämme.

Historiallisen kova shokki vaatii historiallisen kovia tuki- ja elvytystoimia. Meidän on estettävä lomautusten muuttuminen irtisanomis- ja konkurssiaalloksi. Meidän on estettävä mielenterveysongelmien, päihdeongelmien ja lähisuhdeväkivallan kasvu. Samalla on päätettävä, kuinka elvytyspaketti käytetään. Uudistammeko taloutta ilmastokriisiä ratkaisten, vai kippaammeko rahat vanhan fossiilitalouden tukiin?

Tässä kolme ehdotusta Suomen tielle ulos koronakriisistä.

1. Panostetaan julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan

Tarvitsemme nyt leikkauslistojen sijaan luottamusta talouteen. Sen rakentaminen on julkisen vallan tehtävä, kun yksityisen sektorin toiminta hidastuu. Ihmisillä on kova huoli omasta toimeentulostaan. Sosiaaliturvan takaaminen kaikille esimerkiksi ottamalla askeleita kohti perustuloa vähentää kriisin aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä. Tässä vaikeassa tilanteessa myös ihmisten tukipalvelut on saatava perille. Toimistotyöläisten etätyön ja hyggeilyn lomassa on muistettava, että monelle koti on se pahin paikka maailmassa. Hyvinvointivaltiossa apu tulee olla sitä tarvitsevan saatavilla, oli kyse lisääntyneestä perheväkivallasta tai masennuksesta. Lyhytnäköiset leikkaukset viime lamassa johtivat ikäluokassani jopa viidenneksellä mielenterveyden ongelmiin.

2. Estetään palvelusektorin konkurssiaalto täsmätuilla ja vuokrahelpotuksilla

Koronakriisissä on erityisesti kyse tarjontashokista. Ihmiset eivät voi kuluttaa palveluita, vaikka rahaa olisi. Pienyrityksissä työskentelee liki puolet yksityisen sektorin työntekijöistä. Jos nämä yritykset kaatuvat, kestää lamasta nouseminen huomattavasti kauemmin. Siksi täsmätukia ja vuokrahelpotuksia on annettava kivijalkakaupoille ja muille pienyrityksille, ettei konkurssiaalto pyyhkäise niitä kumoon. Jo nyt on nähtävissä, kuinka tilanteen epävarmuus valuu jo isoihin teollisuusyrityksiin, joiden tilauskirjat tyhjenevät vauhdilla.

3. Historian suurin hiilineutraali elvytyspaketti.

Tarvitsemme Suomen historian suurimman elvytyspaketin. Elvytyspaketti on maan uudelleenrakennusohjelma, jossa käynnistetään töitä luovia investointeja, jotka ratkaisevat ilmastokriisiä ja siirtävät Suomea kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Esimerkiksi nopeat junayhteydet, sähköautojen latausverkosto sekä muutos fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan on saatava nopeasti eteenpäin. Jos valtiolla ei ole hankkeita riittävästi valmiina lähtemään liikkeelle, voisi valtio osallistua suuremmalla osuudella Turun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun ratikkaverkostojen rakentamiseen ja laajentamiseen.  EU:n julkaisema lähes 40 miljardin euron hiilineutraali tukipaketti on upea avaus, josta Suomi voi ottaa mallia.

Näinä vaikeina aikoina yhteiskuntien arvot punnitaan. Varmistammeko, että stressaavassa tilanteessa mielenterveytensä kanssa kamppaileva nuori saa kaiken tuen vai lomautammeko kuntien työntekijöitä? Tuemmeko pienipalkkaisia palvelusektorien työntekijöitä ja työpaikkoja vai ohjataanko rahaa suurien kansainvälisten kiinteistösijoittajien taskuihin? Elvytämmekö taloutta ratkaisemalla ilmastokriisiä vai olemmeko osaltamme vauhdittamassa sitä? Nyt on tehtävä valinnat ja mentävä eteenpäin. Vihreiden linja on näissä kysymyksissä kristallin kirkas.