Taloutta voi sopeuttaa myös niin, että koulutuksesta tai heikossa asemassa olevilta ei leikata

Vihreät ovat sitoutuneet siihen, että vuoteen 2035 mennessä valtion talous on tasapainossa, Suomi on hiilineutraali hyvinvointivaltio, luontokato on pysäytetty ja ihmiset voivat hyvin. Emme voi irrottaa taloutta ja ympäristöä toisistaan, sillä ne kulkevat käsi kädessä. Vihreät tasapainottaisi valtion taloutta ensi kaudella kuudella miljardilla eurolla, mutta tekisimme sen niin, että koulutuksesta tai heikossa asemassa olevilta ei leikata.

Osa puolueista väittää, että valtiontaloutta voi tasapainottaa vain leikkauksilla sosiaaliturvaan tai palveluihin, ja jopa koulutus on herkästi tulilinjalla. Näinhän ei todellisuudessa ole. Vihreät on esittänyt ensi hallituskaudelle kuudella miljardilla eurolla valtiontaloutta tasapainottavaa kokonaisuutta, joka sisältää esimerkiksi työllisyysasteen noston 80 prosenttiin, leikkauksia ympäristölle ja ilmastolle haitallisiin tukiin ja veronkorotuksia terveydelle haitallisiin elintarvikkeisiin, kuten sokeriin ja kovaan rasvaan.

Vertailun vuoksi: kokoomus esittää euromääräisesti yhtä suurta talouden sopeuttamista ensi hallituskaudelle, mutta tekisi sen esimerkiksi asumistukia ja palveluita leikkaamalla, ja jakaisi samaan aikaan miljardiluokan veronalennuksia  – myös siis kaikkein parhaiten toimeentuleville. Se on arvovalinta, jota en itse ihan ymmärrä.

Voimme säilyttää taloudesta sen osan joka toimii, ja uudistaa pelisääntöjä palvelemaan planeettaa, luontoa ja ihmistä. Seuraavassa viisi teesiä, jotka ohjaavat omaa taloudellista ajatteluani.

1. Talouden on toimittava planeetan rajoissa. Julkista rahaa ei tule käyttää euroakaan ympäristölle tai ilmastolle haitalliseen toimintaan. Meidän on toteutettava vihreä verouudistus, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristöhaittojen ja kulutuksen verottamiseen.
2. Talous täytyy saada tasapainoon. Tarvitsemme lisää verotuottoja, menojen sopeuttamista ja rakenteellisia uudistuksia. Myös valtiovarainministeriön virkanäkemys liputtaa näiden kaikkien kolmen toteuttamisen puolesta. Ensi hallituskaudella on painotettava enemmän rakenteellisia uudistuksia, jotka luovat kasvua ja säästöjä tulevaisuudessa (niistä lisää seuraavissa kohdissa). Pelkillä leikkauksilla toteutettu valtiontalouden tasapainottaminen romuttaisi hyvinvointivaltion ja söisi kasvun eväät. 
3. Työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin. Tämä on rakenteellisista uudistuksista tärkein ja pienentäisi kestävyysvajetta jo yksinään liki kolmella miljardilla eurolla. Tämän saavuttamiseksi kolme asiaa on ylitse muiden: koulutus, koulutus ja koulutus. Tarvitsemme panostuksia kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lähtien aina tutkimus- ja kehitystyöhön. Myös sosiaaliturvajärjestelmää tulee uudistaa sellaiseksi, ettei se rankaise työn vastaanottamisesta ja että se tukisi itsensätyöllistävien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien työelämäosallisuutta nykyistä paremmin. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa vihreät olisi valmiita uudistamaan suhdanneperusteisesti ja ulottaisi sen kaikille. Suhdanneperusteisuus tarkoittaa sitä, että ansiosidonnainen olisi pidempi silloin kun työtä ei ole tarjolla ja lyhyempi silloin, kun työllistyminen on helpompaa. 
4. Työvoimapulan ratkaiseminen vaatii myös maahanmuuttoa. Vanheneva väestö ei yksinkertaisesti riitä seuraavan vuosikymmenen työvoimantarpeisiin. Lupaprosessit on tehtävä sujuviksi ja työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Lähtökohdan pitäisi olla se, että jokaiselle Suomeen tulevalle annetaan mahdollisuus tarttua työhön heti.
5. Vihreä siirtymä tuo Suomeen työpaikkoja ja miljardiluokan investointeja. Meidän on irtauduttava fossiilisista polttoaineista ja rakennettava yhteiskuntamme kestävämmälle pohjalle. Se on tärkeää paitsi ilmasto- ja talouspolitiikan näkökulmasta mutta myös turvallisuuspoliittisesti. Elinkeinoelämä tarvitsee ennakoitavia näkymiä tulevaisuuteen ja siksi esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä on pidettävä kiinni. Vihreän siirtymän investoinnit maksavat itsensä myöhemmin takaisin. Vihreä siirtymä edellyttää myös satsauksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen.