Taloutta pitää uskaltaa uudistaa rohkeasti mutta fiksusti

Olen tänään keskustelemassa illalla Ylellä Suomen talouden tilanteesta.
Talouden tilanne on vakava. Suomi velkaantuu hurjaa tahtia, kasvu näyttää heikolta, korkomenot ovat suuria ja väestö ikääntyy.

Ajattelen, että nyt pitää katsoa isoa kuvaa ja kokonaisuutta. Taloutta pitää uskaltaa uudistaa rohkeasti mutta fiksusti niin, että ei esimerkiksi tehdä nyt sellaisia typeriä leikkauksia, jotka hidastavat kasvua entisestään tai tulevat kalliimmaksi myöhemmin. Ei varmaan yllätä ketään, että viittaan tällä esimerkiksi leikkauksiin koulutuksesta, lapsilta ja nuorilta sekä kotouttamisesta.

Näpertely suuntaan tai toiseen ei riitä. Keskeistä on varmistaa, että Suomessa yrityksillä on ennakoitava toimintaympäristö ja riittävästi osaavaa työvoimaa, jotta vastuullisesti toimivat yritykset voivat kasvaa ja kansainvälistyä, luoda työtä ja tukea talouskasvua. Oleellista on huolehtia, ettei luontokato suomalaisessa luonnossa pahene. Luontokato heikentää myös maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja monien muiden elinkeinojen edellytyksiä Suomessa. On oleellista huolehtia siitä, että suomalaiset lapset ja nuoret voivat kasvaa ehjissä ympäristöissä sekä saada laadukasta kasvatusta ja opetusta. Meidän on turvattava suomalaista osaamista sekä sivistys- ja oikeusvaltiota myös tulevaisuudessa.

Hallituksen säästötoimista huolimatta hallitus ottaa velkaa 11,5 miljardia.
On reilua todeta, että tässä hetkessä kaikki hallituspohjat ottaisivat lisää velkaa. Vihreiden vaihtoehtossa velkaa kuitenkin otettaisiin 600 miljoonaa Orpon hallitusta vähemmän.

Taloutta tulee vahvistaa monipuolisin keinoin.
Tarvitaan sekä kasvutoimia, tulopohjan ylläpitämistä että leikkauksia.

Hallitus ei käytä työkalupakista lainkaan veroja tulojen vahvistamiseen, mikä tarkoittaa, että veropohja rapautuu. Suomi saa verojen kautta siis hallituskauden lopulla 8 miljardia vähemmän rahaa kuin tänä vuonna. Kokonaisveroasteen laskua selittää muun muassa se, että useita haittaveroja ei ole kiinnitetty mihinkään indeksiin, jolloin niiden tuotto laskee hintojen noustessa. Toinen tekijä on vihreä siirtymä; fossiilisen energian kulutus vähenee toivotusti ja sitä kautta verotulot pienenevät.

On aivan selvää, että tilanteessa, jossa tulot eivät riitä kattamaan menoja ei olisi varaa vähentää tuloja. Tälläkään hetkellä – saati tätä menoa tulevaisuudessa – ei kyetä edes kaikkia peruspalveluita riittävällä tavalla rahoittamaan ja resursoimaan kuten esimerkiksi hyvinvointialueilla nyt nähdään kun säästöpaineet ovat valtavia.

Vihreiden vaihtoehdossa uudistaisimme verotusta niin, että haittoja – kuten ympäristö- ja terveyshaittoja – verotettaisiin reippaasti enemmän mutta työtä ja toimeliaisuutta vähemmän. Keventäisimme ansiotuloverotusta enemmän kuin hallitus.

Vihreät eivät leikkaisi lapsilta ja nuorilta, ei luonnonsuojelusta saati koulutuksesta. Mutta kyllä, kyllä meilläkin on valmius sopeuttaa eli leikata menoja. Se on välttämätöntä tässä taloustilanteessa. Vihreät ovat valmiita vahvistamaan Suomen taloutta kuudella miljardilla eurolla.

No mistä me sitten leikkaisimme?

Tämän vaalikauden aikana tekisimme leikkauksia miljardilla, joista ensi vuoden budjetissa kolmanneksen lähes 350 miljoonaa.

Leikkaisimme osittain samoista kohteista mitä Orpon hallitus. Meillä on esimerkiksi
valmius uudistaa ansioturvaa, tervehdyttää apteekkimarkkinoita ja lykätä hoitajamitoitusta.

Sen sijaan hallituksen leikkauslistalta puuttuvat esimerkiksi julkisista hankinnoista leikkaaminen, joka toteutettaisiin kilpailua lisäämällä ja hankintaosaamista parantamalla. Leikkaisimme 581 miljoonaa kilpailua vääristäviä ja lisäksi ympäristölle haitallisia yritystukia, joihin hallitus kaataa nyt velkarahaa. Se ei ole aivan yksinkertaista mutta se on välttämätöntä näin vaikeassa taloustilanteessa ottaen lisäksi huomioon, että ilmastotoimia tarvitaan ja suomalaista luontoa tulee suojella. Me esimerkiksi leikkaisimme teollisesta puunpolton tuesta ja tietyistä maataloustuista – kuitenkin niin, etteivät suomalainen ruokaturva ja huoltovarmuus vaarantuisi. Toisimme vastapainoksi uudistuksia maatalouden puolelle, jotta suomalainen ruuan tuottaja voisi pärjätä nykyistä paremmin muuttuvassa maailmassa. Lisäksi leikkaisimme eläkkeiden noususta asettamalla indeksijarrun tavalla, jossa silti pienituloiselle eläkeläiselle jäisi rahaa käteen hallituksen mallia enemmän.

Mitä veropuoleen tulee, vihreät eivät nostaisi kokonaisveroastetta nykyisestä, mutta emme myöskään näe, että näin haastavassa taloudentilanteessa ja näkymässä olisi mitenkään vastuullista antaa veropohjan romahtaa. Vihreät toteuttaisivat aiemmin mainitsemani vihreän verouudistuksen ja esimerkiksi asettaisivat kaivosveron verrokkimaiden tasolle, sitoisi energiaveron indeksiin. Me emme myöskään hallituksen tavoin sortuisi bensapopulismiin mutta toteuttaisimme esimerkiksi sokeriveron, joka kokoomuksenkin listoilla aiemmin nähtiin.

Entä mistä saamme lisää työvoimaa?

Suomen väestö ikääntyy ja kokoajan on enemmän heitä, jotka tarvitsevat enemmän palveluita ja vähemmän heitä, jotka kykenevät palveluita pyörittämään ja rahoittamaan.

Vihreät tavoittelevat 80 prosentin työllisyysastetta ja 150 000 uutta työllistä vuoteen 2030 mennessä. Käynnistäisimme toimet, joilla saavutettaisiin yli 25 000 uutta työllistä jo ensi vuoden toimilla. Vihreät lisäisivät työllisyyttä uudistamalla ansioturvaa, panostamalla koulutukseen 230 miljoonaa enemmän kuin hallitus, satsaamalla kotouttamiseen ja työhön johtavaan maahanmuuttoon. Lisäksi keventäisimme työn verotusta kohdistaen kevennykset tässä tilanteessa erityisesti lapsiperheille ja pieni- ja keskituloisille.

Toisin kuin hallitus väittää, vaihtoehtoja siis on. Vihreä tulevaisuusbudjetti osoittaa, että valtiontaloutta on mahdollista tasapainottaa ilman, että pienituloisten ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kurittamista.