Suruvapaa kuolleen lapsen vanhemmille
Lapsen kuolema on suurin mahdollinen menetys vanhemmille. Suru koskettaa koko perhettä ja läheisiä. Suomessa kuolee vuosittain noin 400-500 alaikäistä lasta. Jos vanhempainvapaat on jo käytetty, ei yhteiskunta tarjoa tukea kuolleen lapsen vanhemmille. Ehdotan, että Suomessa otetaan käyttöön Tanskan mallin mukainen suruvapaa.
Vuosittain sadat vanhemmat joutuvat kohtaamaan lapsensa kuoleman. Alle 200 lasta syntyy vuosittain kuolleena, ja arviolta noin 200-300 lasta kuolee vuosittain alle 18-vuotiaana. Mikäli lapsi syntyy kuolleena, on äidillä oikeus olla vanhempainvapaalla 105 arkipäivää ja toisella vanhemmalla 18 päivää. Perhevapaauudistuksessa toisen vanhemman päivien määrää lisätään 24 päivään. Muutos ei ole alkuunkaan riittävä.
Lapsensa menettäneet vanhemmat ovat poissa töistä kuukausia, käy ilmi Käpy Lapsikuolemaperheet ry:n vuoden 2019 kyselystä. Joka kolmas kyselyyn vastannut palasi töihin 3 – 5 kuukauden kuluttua lapsensa kuolemasta. Neljännes vastaajista oli tätäkin pidempään poissa työelämästä. Vanhemmille on taattava rauha surra menehtynyttä lasta ilman huolta perheen toimeentulosta.
Kuuden kuukauden suruvapaa vanhemmille
Tanskassa suruvapaa on 26 viikon ansiosidonnainen etuus, joka myönnetään molemmille vanhemmille lapsen kuoleman jälkeen. Tällä hetkellä Suomessa monet vanhemmat hakevat sairauslomaa ollakseen poissa töistä lapsen kuoleman jälkeen. Suru ei kuitenkaan ole diagnoosi, jonka perusteella sairauslomaa voitaisiin myöntään. Perheet eivät ole yhdenvertaisessa asemassa, koska sairauslomakäytännöt ja ohjeistukset vaihtelevat työpaikoittain. Sairauslomaa haetaan pätkissä, mikä voi olla raskasta surevalle vanhemmalle.
Kuten perhevapaita, myös suruvapaata voisi nostaa joustavasti osissa ja puolitettuna. Tämä mahdollistaisi sen, että vanhempi voisi palata töihin osa-aikaisesti. Suruvapaan pituus olisi enintään kuusi kuukautta, mutta vanhempi voisi halutetassaan palata töihin aiemminkin. Ehdotettuun suruvapaaseen olisivat oikeutettuja myös työttömät, opiskelijat ja yrittäjät.
Eduskunnan tietopalvelun skenaariolaskelman mukaan kustannus julkiselle taloudelle molempien vanhempien kuuden kuukauden suruvapaasta olisi noin 10 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kustannus olisi kuitenkin pienempi, sillä kaikki eivät hyödyntäisi täyttä kuuden kuukauden suruvapaata. Taloudellisia kustannuksia ei voi suhteuttaa lapsensa menettäneen vanhemman inhimillisen kärsimyksen määrään.
Suruvapaan ohella perheiden palveluita ja tukitoimia on kehitettävä hyvinvointialueilla. Lapsensa menettäneille vanhemmille on tarjottava apua surun käsittelemiseen, minkä lisäksi vertaistuen saatavuudesta ja sote-henkilöstön koulutuksesta on huolehdittava. Ketään ei saa jättää surun hetkellä yksin.