Suonenjoesta mallia terveyspalvelujen järjestämiseen

Suonenjoen terveyskeskus on hyvä esimerkki siitä, miten hyvinvointialueiden kannattaa terveyspalvelunsa organisoida. Suonenjoella perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on viety kätevästi yhteen.

Terveyskeskuksesta löytyvät jo monet erikoislääkärin vastaanotot: neurologin, ortopedin, geriatrin, reumalääkärin, kardiologin, ihotautilääkärin ja silmälääkärin vastaanotto. Erikoislääkärien käynnit vähentävät potilaiden matkustamista yliopisto- ja keskussairaaloihin.

Nykyisin esimerkiksi ortopedi ei tarvitse erityisiä välineitä arvioidessaan polvi- ja lonkkakipuistenpotilaiden leikkaustarvetta. Tekonivelen tarpeen toteamiseen riittävät anamneesi eli esitiedot, röntgenkuva ja kliininen tutkimus.

Naiset eivät ole aina tasavertaisia terveyspalveluissa, vaan terveyskeskuksista on jopa kehotettu hakeutumaan yksityiselle, vaikka vaiva kuuluisi hoitaa julkisella puolella. Gynekologin palveluja saa harvasta terveyskeskuksesta. Ostopalveluna sitä on tarjottu Sisä-Savon kuntayhtymän asukkaille tietyin indikaatioin samoin myös korvalääkärin palvelua.

Diagnostiikkaa saa monissa terveyskeskuksissa, joissa arkipäivää ovat radiologian erikoislääkärin tekemät ultraäänitutkimukset ja lausunnot röntgenkuvista. Ultraäänilaite on myös terveyskeskuslääkärien ja reumalääkärin käytössä. Lisäksi Suonenjoen terveyskeskuksessa tehdään kliinisiä rasituskokeita, mikä on taloudellisesti edullisin tutkimus sepelvaltimotaudin toteamiseksi.

Keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa kuvantamiseen on usein jonoa ja radiologian erikoislääkäreistä on pulaa. Diagnostiikkaa voi nopeuttaa ostopalveluilla. Magneettikuvauksen hinta ei nykyisin juuri päätä huimaa. Työikäisten kannalta magneettikuvaus saattaa olla jopa edullinen ratkaisu, jos vaiva saadaan nopeasti hoidettua ja työhön paluu onnistuu.

Kumppanuuslääkärimallia on esitetty yhdeksi ratkaisuksi hyvinvointialueen palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Kumppanuuslääkärimallissa sote-henkilöstö matkustaa hyvinvointialueen sisällä tarjoamaan vastaanottopalveluita. Hyvin usein muu henkilökunta ei matkusta, vaan avustaja on terveyskeskuksessa valmiina tai koulutettavissa. Mikäli hyvinvointialue tuottaa erikoislääkäripalveluja kumppanuuslääkärimallilla, tämä pitäisi huomioida hyvinvointialueen virka- ja työsuhteiden ehdoissa.

Toinen vaihtoehto on toimia Suonenjoen malliin ja sopia myös yksityissektorin erikoislääkärien kanssa vastaanoton pitämisestä terveyskeskuksissa ja tehdä ostopalvelusopimuksia. Tärkeintähän on, että asiantuntevat palvelut ovat lähellä ihmisiä. Toimivia käytäntöjä on syytä monistaa koko maahan.

Erikoislääkäripalveluiden tarjoaminen terveyskeskuksissa on jo toimiva käytäntö monissa muissakin terveyskeskuksissa ja lähipalvelua parhaimmillaan. Sote-keskustelussa sitä on nimitetty sote-integraatioksi, palvelujen viemiseksi yhteen.
Usein myös sosiaalipalvelut on yhdistetty integraatiopakettiin. Suonenjoella sitä on toteutettu tuomalla iso osa vanhuspalveluista terveyskeskuksen yhteyteen.

Yhdistäminen on hyödyksi terveyskeskuslääkäreille työn sujuessa ja opiksi molemmin puolin. Myös erikoislääkäreiden ymmärrys perustasosta lisääntyy kuten toinen tämän tekstin kirjoittajista työssään päässyt toteamaan.

Otetaan oppia Suonenjoesta!

Hanna Holopainen
Vihreiden varapuheenjohtaja
aluevaaliehdokas, Etelä-Karjala

Marja Berg
radiologian erikoislääkäri, LT
aluevaaliehdokas (vihr), Pohjois-Savo