Suomi tukee ihmisoikeuksia Kreikassa

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset on luotu vaikeita hetkiä varten. Ne ovat olemassa siksi, että hädän hetkellä autamme. Ne luotiin aikaan, kun maailma toipui toisesta maailmansodasta. Ne luotiin siksi, ettei vastaavia hirveyksiä enää koskaan tapahtuisi.

Näihin sopimuksiin myös Suomi ja EU ovat sitoutuneet. Hädän hetkellä me autamme.

Kreikan rajalla on käynnissä humanitäärinen kriisi. Saarten pakolaisleirit ovat täynnä. Kreikka on kieltäytynyt käsittelemästä turvapaikkahakemuksia kuukauteen. Kreikka ei selviä tästä yksin. Suomi tukee Kreikkaa, jotta tilanne saadaan rauhoittumaan. Me olemme mukana ihmisoikeuksia kunnioittavassa rajavalvonnassa ja humanitaarisen kriisin lievittämisessä. Kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista me emme jousta.

On väärin, että Syyrian sodan osapuolena Turkki käyttää hätää kärsiviä ihmisiä pelinappuloina. Samalla meidän tulee huomioida se, että Turkki on kantanut jo pitkään ison vastuun Syyrian sodan vuoksi paenneista ihmisistä. Turkissa on yli 3,5 miljoonaa syyrialaista pakolaista. EU:n täytyy nyt toimia ja kantaa isompi vastuu.

Syyriaan täytyy saada tulitauko ja EU:n on osana kansainvälistä yhteisöä tuettava neuvotteluita kaikin tavoin. Hätää kärsivät ihmiset eivät voi kuitenkaan odottaa leireillä ja rajalla sodan päättymistä. Nämä ihmiset tarvitsevat apua nyt. Olot leireillä ja rajalla ovat katastrofaalisia. Ruokaa, terveydenhuoltoa, lämpöä tai turvaa ei ole riittävästi.

Yhteiskunnan mitta on se, miten se kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Sellaisia ovat sodan jaloissa ja epäinhimillisillä pakolaisleireillä elävät ihmiset. Inhimillisyys punnitaan silloin, kun apua pyydetään. Emme voi koskaan tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Suomessa on hyvä muistaa, että myös me olemme EU:n ulkorajavaltio kuten Kreikka.

Suomi on nyt päättänyt hakea 175 turvapaikanhakijaa, ensisijaisesti lapsia ja yksinhuoltajaperheitä, Välimeren pakolaisleireiltä. Kreikan leireillä vierailleet ihmiset ovat sanoneet, ettei yhdenkään lapsen tulisi viettää niissä oloissa hetkeäkään. Näillä leireillä kuitenkin on tuhansia lapsia. Moni heistä elää ilman vanhempia tai huoltajia. Meillä on tähän varaa. Tämä on meidän velvollisuutemme rikkaana, hyvinvoivana ja vakaana maana.

Mekin olemme olleet avun tarvitsijoita. 80 vuotta sitten ne olivat suomalaiset lapset, joilla oli hätä. Silloin tämän maan lapset kärsivät sodan jaloissa. Silloin muut maat auttoivat. Lapsemme saivat ruokaa, kenkiä ja turvaa. Nyt Suomi on maa, jossa lapset saavat kasvaa turvassa, vailla pelkoa konflikteista tai väkivallasta.

Emme voi koskaan tietää, kuka tarvitsee seuraavaksi apua. Siksi meidän on autettava, kun apua pyydetään.