Suomi tarvitsee työhön johtavaa maahanmuuttoa

Keskustelu maahanmuuton ympärillä käy kiivaana. Luvut puhuvat puolestaan: Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Huomio on nyt kiinnitettävä siihen, miten saamme tänne tulijat kotoutumaan ja löytämään paikkansa työelämässä.

Osaavan työvoiman saatavuus on jo vuosia ollut yksi keskeisimmistä suomalaisyritysten kasvun esteistä. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut.

Lisätyövoiman tarve näkyy kaikkialla ikääntyvässä Suomessa. Hoitajista on pulaa, rakentajia ei löydy työmaille, pääkaupunkiseudun bussit eivät kulje ilman maahanmuuttajia ja maaseutu tarvitse kausityövoimaa: mansikat tai muut marjat eivät päädy ruokapöytiimme ilman ulkomaalaista työvoimaa.

Pelkästään teknologiateollisuus on arvioinut tarvitsevansa noin 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työikäisten määrä on kuitenkin laskenut Suomessa 130 000 henkilöllä.

Sama kehitys jatkuu tulevaisuudessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tietojen mukaan eläkkeelle 10 vuoden sisällä siirtyvät ikäluokat ovat keskimäärin 74 000 hengen suuruisia, joskin eläkeiän nousu pienentää hieman eläköityvien määrää. Sen sijaan 2003-2012 syntyneet ikäluokat olivat keskimäärin 59 000 hengen suuruisia. Näiden lukujen valossa, ja ihmisten eläessä yhä vanhemmiksi, on selvää että pelkästään suomalaisin voimin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito ei onnistu – varsinkaan kun syntyvyys ei Suomessa näytä kasvun merkkejä.

Viestiä työvoimapulasta tulee niin yrityksiltä kuin julkiselta sektorilta. Kauppakamarin kyselyn mukaan 70 prosenttia yrityksistä kertoo, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoimapula näkyy jo palvelujen laadussa varsinkin aloilla, joissa palkalla ei voida juuri kilpailla, kuten varhaiskasvatuksessa tai vanhusten hoivassa.
Hallitus on tällä kaudella tehnyt useita työperäistä maahanmuuttoa sujuvoittavia lakiesityksiä. Esimerkiksi työnantajan sertifioinnilla on tarkoitus helpottaa luotettavien yritysten työvoiman rekrytointia. Niin kutsutun D-viisumin käyttöönotolla puolestaan on helpotettu muun muassa erityisasiantuntijoiden, startup-yrittäjien ja ylemmässä johdossa työskentelevien maahantuloa.

Samalla kun maahantuloa helpotetaan, on ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvät riskit tunnistettava ja väärinkäytökset pyrittävä estämään. Ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten on noudatettava työnantajavelvoitteitaan eikä taustalla saa olla niiden rikkomista, kuten työntekijän alipalkkausta. Lupaprosessien yksinkertaistuessa jälkivalvonnan merkitys korostuu.

Muualta tuleva ei tunne suomalaista työlainsäädäntöä ja on siksi usein suuremmassa riskissä joutua hyväksikäytetyksi. Suomeen tulijoille on tarjottava tukea ja neuvontaa, jotta he tuntevat työmarkkinoidemme sääntelyn ja työsuhteisiin liittyvät vastuut ja oikeudet.  Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on olennainen osa kestävää ja oikeudenmukaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen työtä tekemällä on perustuslain jokaiselle turvaama perusoikeus. Oikeuden ja tosiasiallisen mahdollisuuden työntekoon tulee olla yksi tulevien vuosien maahanmuuttopolitiikan keskeisimmistä tavoitteista. Työhön johtavalla maahanmuutolla on tärkeä merkitys hyvinvointivaltion kestävän tulevaisuuden kannalta.
Olemme tällä hallituskaudella ottaneet askelia kohti sujuvampaa työperäistä maahanmuuttoa. Työtä on kuitenkin jatkettava.

Seuraavalla eduskuntakaudella maahanmuuttopolitiikkaa on edistettävä suuntaan, joka mahdollistaa työhön johtavan maahanmuuton merkittävän kasvun. Tarvitsemme ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen, joka pitää sisällään digitaalisten prosessien ja automaattisen päätöksenteon paremman hyödyntämisen. Saatavuusharkinnasta on luovuttava ja parannettava maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia, kielenopetusta sekä ohjauspalveluita. Näin madallamme kynnyksiä työelämään.

Kirjoittajat ovat eduskunnan hallintovaliokunnan jäseniä. Hanna Holopainen on myös Vihreiden varapuheenjohtaja.