Suomi tarvitsee nyt toivoa antavaa ja uudistavaa politiikkaa

Me haluamme uudistaa Suomea ja rakentaa tästä kaikille turvallisempaa maata sekä kestävämpää tulevaisuutta. Tähän tavoitteeseen peilaamme juuri äsken julkaistua hallitusohjelmaa. Tulemme perkaamaan ohjelman tarkkaan läpi. Ensimmäisten silmäyksien perusteella vaikuttaa siltä, että muutosta ei tehdä riittävän kestävästi.

Tänään sain käsiini hallitusohjelman – eli sen, mitä tuleva hallitus aikoo Suomessa tehdä. Olisin odottanut tulevalta hallitukselta kokonaisvaltaisempaa otetta talouden uudistamiseksi sen sijaan, että leikataan heiltä, joilla on jo kaikkein vähiten. Olen huolissani kaikkein pienituloisimpien tilanteesta, ilmastotoimien riittämättömyydestä sekä hämmästynyt tulevan hallituksen nihkeydestä vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa, joka turvaisi myös yritysten kasvun.

On selvää, että Suomea tulee uudistaa ja talous saada kestävälle pohjalle. Sitä ei kuitenkaan pitäisi tehdä niin, että vaikeutetaan niiden suomalaisten tilannetta, jotka ovat jo kaikkein pienituloisimpia, kuten tukien varassa elävät lapsiperheet, tai haavoittuvassa asemassa esimerkiksi vammaisuutensa vuoksi olevat – ja juuri näin hallitus nyt mitä ilmeisimmin on valinnut toimia. Kyse on arvovalinnoista. Me emme olisi valinneet toimia näin.

Vihreällä siirtymän ja työperäisen maahanmuuton rajoittamisella ei saavuteta kasvua

Haluan peräänkuuluttaa vihreää talousuudistusta, jossa vihreää siirtymää ja teollisuuden uudistumista vauhditettaisiin kaikin keinoin, verotuksen painopistettä siirrettäisiin haittoihin ja esimerkiksi haitallisia yritystukia karsittaisiin, jotka näyttävät nyt jääneen kokonaan matkasta. Pidän hyvänä päätöksenä laskea pieni- ja keskituloisten ansioverotusta. Tämä pitäisi kuitenkin toteuttaa haittaverotusta lisäämällä. Nyt se on päätetty tehdä kulttuuri- ja liikunta-alan ja hotelliyritysten kustannuksella.

Vihreä siirtymä on Suomen talouden suurin mahdollisuus. Me tarvitsemme tänne ne miljardien investoinnit. Kasvu menee sivu suun, jos ilmastotavoitteista tingitään ja rakennetaan esteitä työperäiselle maahanmuutolle. Työvoimapula on yritysten kasvun suurin este. En usko, että tarpeettomien riitojen lietsominen työmarkkinoilla auttaa siihen.

Olenkin hyvin hämmästynyt nyt muodostettavan hallituksen nuivuudesta työperäisen maahanmuuton vauhdittamisessa. Osaajapula on kriittinen kasvun este suomalaisille yrityksille sekä valtava ongelma monilla aloilla Suomessa. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan paljon lisää, jotta palvelut pelaavat, yritykset kasvavat ja Suomen taloutta saadaan vahvistettua. Saatavuusharkinta olisi pitänyt ehdottomasti poistaa, perheen yhdistämisen tulorajat puolittaa sekä työnteko-oikeus myöntää oleskeluluvan yhteydessä.

Ilmastosta enemmän puhetta kuin toimia

Ilmastopolitiikan osalta hallitusohjelma näyttää heikolta: pidetään paperilla kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta, mutta luovutaan siitä toimien tasolla. Luonnonsuojelun kohdalla rahoitusta leikataan yli kolmannes. On hyvä, että edelleen keskitytään puhtaaseen energiantuotantoon ja teollisuuteen. Siellä missä lisätoimia kipeästi tarvitaan, kuten liikenteessä, ja hiilinieluissa, kuitenkin painetaan jarrua. Tämä ei ole menestyksen tie.

Hallitusohjelma ei näytä riittävällä tavalla rakentavan kaikille turvallisempaa Suomea ja kestävää turvallisuutta. Haluankin kysyä, onko tämä politiikkaa, jolla ratkaistaan aikamme suurimpia turvallisuusuhkia, kuten ilmastokriisiä ja luontokatoa? Onko tämä politiikkaa, jolla puolustetaan niitä, joilla ei omaa ääntä ole – tai joiden ääni tässä yhteiskunnassa jäisi muuten kuulumattomiin? Onko tämä politiikkaa, joka auttaa jokaista lasta tavoittelemaan unelmiaan riippumatta siitä, millaiseen perheeseen tai alueelle tämä on sattunut syntymään? Onko tämä politiikkaa jolla luodaan toivoa? En ole vakuuttunut.

Jäämme seuraamaan, kannustamaan, kirittämään – ja todellakin pitämään ääntä, jos haavoittuvassa asemassa olevilta todella leikataan tai jos ilmasto- ja luontokatoa ei oteta tosissaan. Lapsivaikutusten kokonaisarvio toivottavasti on vielä perässä tulossa niin saadaan käsitys siitä, mihin suuntaan Suomi lasten näkökulmasta liikkuu.