Suomi asettaa ensimmäistä kertaa tavoitteet luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiselle

Päätimme tänään hallituksessa uudesta kiertotalouden edistämisohjelmasta. Päätöksellä suitsimme ympäristöongelmien juurisyytä: luonnonvarojen ylikulutusta.

Jos kaikki ihmiset eläisivät kuten suomalaiset, olisi maapallon tänä vuonna tuottamat luonnonvarat kulutettu loppuun ylihuomenna lauantaina. Tapamme kuluttaa on täysin kestämätön.

Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastokriisin ja luontokadon juurisyy. Ongelman ratkaisemiseksi kulutusta tulee vähentää ja on siirryttävä kiertotalouteen, jossa raaka-aineita käytetään säästeliäästi, kerran käyttöönotettuja raaka-aineita käytetään uudelleen ja uudelleen ja kulutus mahtuu yhden planeetan rajoihin.

Kiertotalous on paljon muutakin kuin kierrättämistä. Se on kokonaisvaltainen ajattelutavan, talouden ja kulutuksen muutos. Kiertotaloudessa tuotteet suunnitellaan kestäviksi ja korjattavaksi. Kerran käyttöönotettu raaka-aine käytetään säästeliäästi ja pidetään kierrossa pitkään. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan tavaroita jaetaan, lainataan, korjataan ja vuokrataan, mikä synnyttää myös aivan uudenlaista liiketoimintaa.

Jos esimerkiksi pensasleikkuria käyttää omalla pihallaan vain kerran vuodessa, eikö leikkurin voisi omistaa yhdessä naapuruston kanssa tai vuokrata yritykseltä? Moni meistä haluaisi korjauttaa esimerkiksi vanhan kodinkoneen tai kännykän uuden ostamisen sijaan, mutta korjaaminen on kallista tai jopa mahdotonta. Kiertotaloudessa korjaaminen olisi aina mahdollista edulliseen hintaan.

Suomi on jo pitkään pyrkinyt kiertotalouden mallimaaksi. Käytännössä olemme kuitenkin EU-vertailuissa toistaiseksi pikemminkin kiertotalouden peränpitäjä kuin edelläkävijä.

Iso edistysaskel kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi otettiin tänään. Teimme hallituksen periaatepäätöksen Suomen uudesta kiertotalouden edistämisohjelmasta. Ohjelmassa asetamme Suomelle ensimmäistä kertaa tavoitteen rajoittaa luonnonvarojen käyttöä. Tavoitteenamme on, että vuonna 2035 kotimainen luonnonvarojen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, mutta uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa tavoitteen puitteissa.

Selkeä mitattava tavoite tulee edistämään kiertotalouteen siirtymistä merkittävästi. Tavoitteiden voima on nähty jo ilmastotyössä. Kun 1,5 asteen tavoite asetettiin, on päästövähennyskeinoja viimein alkanut löytyä.

Tavoite tarvitsee toteutuakseen toimenpiteitä, joita ohjelmassamme on esitetty lukuisia. Haluamme uudistaa taloudellisia kannusteita, tukea alan yrityksiä, vauhdittaa kiertotaloutta julkisilla hankinnoilla ja lisätä kiertotalouden tutkimusta ja innovaatioita. Arvioimme myös luonnonvarojen verotusta ja kokoamme kansalaisille tietoa kiertotalouden palveluista, kuten jakamisalustoista sekä korjaus- ja jälleenmyyntipalveluista.

Kiertotalouteen siirtyminen ei ole vaihtoehto, vaan elinehto. Se on myös suuri mahdollisuus kehittää uudenlaista yritystoimintaa ja luoda kestäviä työpaikkoja. Esimerkiksi tuotteiden korjaus- ja vuokrauspalvelut sekä palveluiden myyminen tuotteiden sijaan antavat yrityksille mahdollisuuksia luoda pitkiä asiakkuussuhteita ja uudenlaista liiketoimintaa.

Suomessa on pitkät perinteet arjen kiertotalousajattelussa. Tekstiilijätteestä on tehty mattoja ja ruoantähteet hyödynnetty huolella. Uuden kiertotalousohjelman avulla päivitämme tämän ajattelun yhdessä tähän päivään ja skaalaamme sen koko talousajattelumme lähtökohdaksi. Kiertotalous tuodaan 2020-luvulle.