Suomesta on tehtävä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio

Korona ajoi yhteiskunnan ja sitä myötä talouden syvään kriisiin, josta alamme nyt pikkuhiljaa toipua. Talouden kehitys näyttää monella tapaa lupaavalta. On kuitenkin uskallettava katsoa lukujen taakse. Korona on vienyt valitettavan monelta työn, toimeentulon tai jopa rakkaan läheisen hengen. Useampi kuin joka kolmas suomalainen on kuormittunut. Mieli ry:n kyselyn mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia pandemiasta johtuen. Näitä haavoja ei paranneta muutamassa kuukaudessa tai edes vuodessa.

Erityisen rajusti korona on osunut lapsiin ja nuoriin. Neuvolakäyntejä on peruttu, terapia-aikoja lykätty ja nuorisotiloja suljettu. Alle 25-vuotiaista peräti kolme neljästä on havainnut itsessään tai lähipiirissään uupumusta. Korona-aikaan psykiatrisen hoidon tarve kasvoi rajusti, jolloin pahimmillaan nuoret potilaat joutuivat nukkumaan sairaalaosastojen lattioilla patjoilla. Yksi kriisiajan hirvittävimmistä ilmiöistä oli nuorten tekemän ja kokeman väkivallan lisääntyminen.

On selvää, ettei apua tarvitsevia voida jättää yksin. Jo nyt mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ja sairaspoissaoloihin. Jos annamme tämän kehityksen jatkua, hintalapusta tulee yksinkertaisesti aivan liian kallis niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Meillä ei ole varaa menettää tämän maan tulevaisuutta mielenterveysongelmille. Siksi nyt on aika vahvistaa yhteiskunnan turvaverkkoja – ei syventää ihmisten ahdinkoa lyhytnäköisellä leikkauspolitiikalla.

Koronakriisi ja sen rajut jäljet ovat osoittaneet hyvin elävästi, miksi katastrofeja kannattaa pyrkiä ennaltaehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Ennaltaehkäisy on monta kertaa tehokkaampaa, halvempaa ja inhimillisempää kuin tuhojen korjaaminen jälkikäteen. Mitä aiemmin aloittaa, sitä paremmin saa tuhot torjuttua.

Kukaan ei voinut ennustaa, milloin globaali pandemia iskee. Ilmastokriisin kohdalla on toisin. Me olemme tienneet jo pitkään, että jos ilmaston kuumenemista ei torjuta, koko ihmiskunnan tulevaisuus on uhattuna. Tuoreet uutiset kansainvälisen ilmastopaneelin tulevasta raportista vain vahvistavat tätä viestiä. Pitämällä ilmaston kuumeneminen alle 1,5 asteessa voidaan säästää satoja miljoonia ihmishenkiä.

Siksi Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi. Tähän mennessä olemme tehneet puolet tarvittavista ilmastotoimista. Se ei vielä riitä. Siksi on hyvä, että toinen puoli sovituista päästövähennyksistä on jo valmisteilla syksyllä tehtäviä uusia päätöksiä varten. 

Koronan jälkeen maailmaa rakennetaan uudelleen kestävämmälle pohjalle. Elvytys suunnataan ilmastonmuutoksen ratkaisuun niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssa. Samalla on syytä karsia saastuttamisen tukia, remontoida verotusta ja uudistaa talouden rakenteita niin, että päästöjen vähentäminen kannattaa aina. Näin voidaan säästää selvää rahaa ja panostaa ihmisten hyvinvointiin saastuttamisen sijaan. Reilu muutos on mahdollinen – tarvitaan vain riittävän määrätietoista politiikkaa.

Kestävämpään suuntaan kulkee myös yhä useampi yritys. Viime vuosina lukuisat suuret sijoitusalan toimijat ovat vetäneet rahojaan pois fossiilitaloudesta. Kyse ei ole pelkästään hyväntekeväisyydestä, vaan saastuttavan toiminnan arvioidaan olevan riskialtista ja monella tapaa kannattamatonta.

Talouden murros on siis jo täällä. Me voimme valita, että olemmeko mukana vai jäämmekö jälkeen. Täytämmekö tavoitteen maailman ensimmäisestä hiilineutraalista hyvinvointivaltiosta vai jäämmekö kiinni vanhaan maailmaan?

Vihreiden valinta on selkeä. Fossiilitalouden aika on tullut päätökseen. Meillä on velvollisuus varmistaa, että tämän päivän lapsilla ja tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta koronakriisin kaltaiset tragediat eivät toistu enää ikinä. Se ei onnistu, jos emme ota ilmastokriisin torjuntaa tosissaan.