Suomen turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan ihmisoikeuksia kunnioittaen

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ilmoittanut suunnittelevansa poikkeuslakia Suomen itärajan turvallisuustilanteen rauhoittamiseksi. Mistä tässä kaikessa on kyse?

Poikkeuslaki on siis laki, jolla säädetään tarkkarajainen ja määräaikainen poikkeus perustuslain turvaamiin oikeuksiin. Poikkeuslaki on erittäin järeä toimi, joka tarvitsee eduskunnassa tavallista suuremman enemmistön: viiden kuudesosan enemmistön pikaisesta käsittelystä päättämiseksi ja sen jälkeen kahden kolmasosan enemmistön lain säätämiseksi. Poikkeuslakia suunnitellaan Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahanmuuton torjumiseksi.

Lain tarkat yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki. Selvää on, että poikkeuksellinen keino tarvitsee poikkeuksellisen tarkan arvion. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä on perinpohjaisesti arvioitava perusoikeuksiin tehtävän poikkeuksen mahdollisuus, tarpeellisuus ja tehokkuus. Vielä erityisesti harkinnan tarve korostuu, kun lain säätämisen tarve perustuu julkisuudelta salattuun tietoon ja uhka-arvioon. Kansanedustajien on voitava arvioida sitä, että uhka-arvio on realistinen, perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja että siinä kuvattu uhka on torjuttavissa esitetyillä keinoilla.

Tärkeää on myös kuulla laajasti ihmisoikeustoimijoita, kun valmistellaan perusoikeuksiin koskevia lakeja. Erityisesti ja erityisen painavasti silloin, kun tehdään poikkeuksia meidän kaikkien perustuslaillisiin oikeuksiin. Lainvalmistelussa tulee kuulla laajasti asiantuntijoita ja ihmisoikeusarvioitsijoita ja eduskunnan valiokuntien on punnittava äärimmäisen tarkkaan ihmis- ja perusoikeuksien tasapainoa kansallisen turvallisuuden tilanteissa. Kansainvälisten sopimusten turvaamia ihmisoikeuksia on kunnioitettava kansainvälisten ihmisoikeustuomioistuimien ratkaisujen mukaan.

Ennen kuin tällainen poikkeuslaki voidaan hyväksyä on varmistuttava siitä, että nykyisten lakien säätämät mahdollisuudet on käytetty loppuun asti ja ne on todettu riittämättömiksi. Onko esimerkiksi viime hallituskaudella säädetyssä rajalain muutoksessa käyttöön otetut työkalut käytetty kaikkineen? Pystyisikö poikkeuslailla tavoiteltavia päämääriä saavuttamaan muilla instrumenteilla? Keskeisintä on aina varmistaa, ettei perusoikeuksiin koskevia poikkeuksia säädetä pelkistä poliittisista tavoitteista.

Viime kauden lopulla säädetyt muutokset rajavartiolakiin ovat osoittaneet, että niiden käyttöönottokynnys on käytännössä määritelty ehkä liiankin joustaviksi. Käyttöönoton kriteerit tulisi pystyä avaamaan sellaisella tavalla, että kaikkien on mahdollista jo lakitekstistä hahmottaa, mitkä voisivat olla sellaisia tilanteita, joissa lakia voitaisiin soveltaa. Tämä tarkoittaa erityisesti kansallisen turvallisuuden uhkan avaamista ja tarkempaa kuvaamista lain perusteluissa.

Selvää kuitenkin on, että Venäjä käyttää maahanmuuttoa välineellistämällä hyväkseen lukuisia siirtolaisia omien ulkopoliittisten tarkoitusperiensä ajamiseen. Suomen ja Euroopan on viestittävä riittävän selkeästi Venäjälle, ettei tämä käy päinsä. Suomen ulkorajan turvallisuudesta on huolehdittava.

Samalla on huolehdittava rajaturvallisuudesta huolehtivien viranomaistemme turvallisuudesta ja oikeusturvasta. Suomalaisten rajavartioiden ammattitaito on raudanlujaa ja on meidän lainsäätäjien tehtävä varmistua, että heille on hyvin selvää, mitkä heidän lailliset oikeutensa ja velvollisuutensa ovat.

Meille vihreille on ehdottoman selvää, että aina ja kaikissa tilanteissa on huolehdittava haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksista. Puhuttaessa kiireellisestä esityksestä, joka koskee perustuslain suojaamiin oikeuksiin, on ensiarvoisen tärkeää, että laki valmistellaan huolella ja tarkasti lainsäädäntöprosessin kaikkia vaiheita noudattaen. Suomen turvallisuudesta on pystyttävä huolehtimaan ihmisoikeuksia kunnioittaen.