Suomen tulevaisuus on edistyksellisessä teknologiassa, ei lisähakkuissa

Metsän käyttö on viime viikkoina herättänyt Suomessa paljon keskustelua. EU-parlamentin ympäristövaliokunta esittää asetusta, jonka avulla huolehditaan metsien muodostaman hiilinielun riittävyydestä.

Esityksessä vertailukohdaksi otetaan vuosien 2002–2012 metsänkäyttö. Vertailuajankohtaa suuremmat hakkuut edellyttävät hakkuuoikeuksien ostamista – samaan tapaan kuin EU:n päästökauppamekanismissa.

Suomen hallitus vastustaa esitystä, sillä hallituksen energia- ja ilmastostrategia nojaa voimakkaasti lisääntyvään puun käyttöön. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on todennut Ylen haastattelussa, että jos EU-asetus tulee käyttöön esityksen mukaisena, Suomi on varautunut ostamaan hakkuuoikeuksia, jotta suuret investoinnit uusiin sellutehtaisiin sekä biopolttoaineiden tuotantolaitoksiin eivät vaarannu.

Hallituksen suunnitelmat ovat monella tapaa todellisuudesta irrallaan.

Ensinnäkin hallituksen kaavailema metsähakkuiden voimakas lisääminen heikentää metsien hiilinieluja niin voimakkaasti, että Suomen hiilidioksidipäästöt eivät käytännössä vähene lainkaan. Laaja joukko eri alojen tutkijoita on varoittanut hallitusta tästä, mutta toistaiseksi varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville.

Toisekseen hallitus on ummistanut silmänsä liikenteen markkinakehitykselle. Henkilöliikenteessä kansainväliset trendit menevät voimakkaasti sähköautoilun ja liikenteen palvelullistumisen suuntaan, eikä nestemäisten biopolttoaineiden markkinaennuste henkilöliikenteessä näytä hyvältä.

Kolmanneksi hakkuuoikeuksien ostaminen valtion piikkiin muodostaisi jälleen uuden ympäristölle haitallisen yritystuen. Yritystukiin käytetään jo nykyisellään useita miljardeja euroja veronmaksajien rahaa vuosittain, ja tämän summan kasvattaminen on kansantaloudellisesti järjetöntä.

Suomi on sitoutunut Pariisin sopimuksen tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Ratkaisuja pitää löytää nopeasti ja hyville ratkaisuille on valtavat globaalit markkinat.

Sen sijaan, että Suomi ankkuroituu valintoihin, jotka eivät ratkaise ilmasto-ongelmaa ja jotka tulevat veronmaksajille kalliiksi, on mahdollista toimia sekä ilmaston, että talouden kannalta fiksummin. Metsätaloutta voidaan kehittää kestävämmin seuraavien vihreiden linjausten mukaan:

1. Metsien hakkuita ei tule lisätä nykyisestä. Puuta tulee käyttää ensisijaisesti pitkäkiertoisiin korkean jalostusarvon kohteisiin, joissa puu korvaa ilmastolle haitallisen materiaalin käyttöä ja säilyy hiilivarastona. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi rakentaminen ja öljypohjaisten muovien korvaaminen.
2. Liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi biopolttoaineita kannattaa käyttää niissä kohteissa, joissa sähköistäminen on hankalaa, kuten lentoliikenteessä, laivaliikenteessä ja raskaissa maantiekuljetuksissa. Nämä biopolttoaineet kannattaa valmistaa jätteistä sekä metsäteollisuuden, maatalouden, elintarviketeollisuuden ja jätehuollon sivuvirroista, ei neitseellisestä puuraaka-aineesta.
3. Öljyn käytön vähentämiseksi öljylämmityksestä pitää pyrkiä kokonaan eroon esimerkiksi maalämpöön siirtymällä, ei vain siirtymällä biopohjaisen öljyn käyttöön. Ruotsissa tehokkaaksi keinoksi osoittautui kevyen polttoöljyn verohuojennuksesta luopuminen.
4. Biotaloudessa pitää keskittyä myös muuhun kuin puun hyödyntämiseen. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden, maatalouden sekä ravitsemusalan sivuvirtoja ei hyödynnetä riittävän tehokkaasti.
5. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsätähteistä valmistetun puupolttoaineen käyttö on tarpeellinen keino fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Etenkin suurissa kaupungeissa on kuitenkin panostettava myös muiden, ilmaston kannalta parempien lämmöntuotantomuotojen kehittämiseen ja käyttöönottoon.
6. Metsien merkittävien hyvinvointi-, terveys- ja matkailuvaikutusten taloudellinen arvo tulee huomioida luonnontuotteiden keruun ohella.
7. Laajan tuen ja hyväksynnän sekä metsänomistajien, metsäteollisuuden että luonnonsuojelutahojen keskuudessa saavuttaneen METSO-metsänsuojeluohjelman rahoitus pitää turvata.
8. Yritystukia tulee keskittää erityisesti pienten, innovatiivisten yritysten tukemiseen.

Kaisa Hernberg, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja

Hanna Halmeenpää, kansanedustaja, varapuheenjohtaja

Veli Liikanen, varapuheenjohtaja