Suomen on autettava ihmisiä Ukrainan sodan keskellä

Suomi ajaa huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa. Sen avulla Ukrainasta sotaa pakenevat saisivat oleskeluluvan Suomeen vuodeksi ilman erillistä turvapaikkaprosessia. Meidän on autettava sodan keskelle jääneitä ihmisiä.

Sodan kauhut jättävät ihmiseen pysyvän jäljen. Oman kodin ja läheisten menettäminen sodassa ovat traumaattisia kokemuksia, joita yhdenkään ihmisen ei tulisi joutua kokemaan.

Tähän mennessä jo yli 800 000 ukrainalaista on paennut maasta. Koska Ukrainan ilmatila on suljettu, pakenevat ihmiset maata pitkin. Naisia ja lapsia saattamaan tulleet isät, isoisät ja veljet kääntyvät rajalla takaisin, sillä asepalvelusikäiset miehet eivät tällä hetkellä saa poistua Ukrainasta.

Ukrainan rajanaapurit ovat vakuuttaneet, että kaikki Ukrainasta pakenevat pääsevät rajan yli. Tilanne rajoilla on kuitenkin hälyttävä ja pakolaisten matka vaarallinen. Esimerkiksi Ukrainan Puolan vastaisella rajalla jonot ovat venyneet 20–60 tunnin mittaisiksi. Iso osa pakolaista jatkaa Ukrainan naapurimaista eteenpäin muihin maihin.

Tähän mennessä ukrainalaisia on saapunut Suomeen vasta vähän. On kuitenkin oletettavaa, että määrät kasvavat lähitulevaisuudessa. Nyt ei ole aika keskustella siitä, kuinka pitkään ja kuinka monia ukrainalaisia voimme auttaa. Nyt on keskusteltava siitä, miten voimme parhaiten auttaa mahdollisimman monia.

Sisäministeriössä olemme jo valmistautuneet vastaanottamaan sotapakolaisia Ukrainasta. Olemme nostaneet maahanmuuttoviraston valmiustasoa ja lisänneet majoituspaikkojen määrää. Tarvittaessa avaamme kokonaan uusia vastaanottokeskuksia. Maahanmuuttovirasto ei myöskään toistaiseksi tee sellaisia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, joiden myötä ihmiset lähetettäisiin takaisin Ukrainaan, ja viraston tilannekeskus päivystää ympäri vuorokauden. Lisäksi olemme eilen perustaneet koordinaatioryhmän yhdessä eri ministeriöiden, Maahanmuuttoviraston, Kuntaliiton ja Suomen Punaisen Ristin kanssa huolehtimaan sujuvasta tiedonkulusta sotapakolaisia auttavien tahojen välillä.

Vaikka lähes miljoonaa ihmistä on paennut, on turvapaikkahakemuksia jätetty Euroopassa vasta vähän. Syynä on todennäköisesti se, että ukrainalaiset voivat tulla Schengen-alueelle ilman viisumia kolmeksi kuukaudeksi. He ovat siis ensi vaiheessa voineet hakeutua suojaan ulkomailla asuvien läheistensä luo ilman erillistä turvapaikka- tai oleskelulupaprosessia.

On mahdollista, että monet Suomeen saapuvat ukrainalaiset eivät välttämättä jätä turvapaikkahakemusta, vaan hakevat oleskelulupaa esimerkiksi työhön perustuen. Moni ukrainalainen on ollut täällä töissä jo aiemmin, ja Suomessa elää jo tällä hetkellä yli 7 000 ukrainalaista.

Tarvitsemme myös Euroopan unionin yhteisiä ratkaisuja

Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta on sotapakolaisten keskuudessa ymmärrettävästi todella suuri. Meidän on pystyttävä takaamaan Suomeen saapuville ukrainalaisille oleskelu Suomessa pidemmäksi aikaa. Siksi ajamme huomisessa EU:n sisäasioiden neuvoston kokouksessa tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönottoa.

Vuonna 2001 hyväksytyn tilapäisen suojelun direktiivin tarkoituksena on mahdollistaa suojelun myöntäminen suuremmalle, erikseen määrätylle ihmisryhmälle kerrallaan ilman yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta. Tilapäistä suojelua sovelletaan ihmisryhmään, joka on yllättäen ja tilapäisesti joutunut pakenemaan kotialueeltaan eikä voi palata esimerkiksi sodan vuoksi.

Direktiivin aktivointi mahdollistaisi sen, että Suomeen ja muihin EU-maihin saapuvat ukrainalaiset saisivat rekisteröidyttyään oleskeluluvan vuodeksi ilman erillistä turvapaikka- tai oleskelulupaprosessia.

Tilapäisen suojelun kohteena olevat henkilöt olisivat vastaanottopalveluiden osalta samassa asemassa kuin turvapaikanhakijat. He olisivat oikeutettuja majoitukseen, mutta he voisivat järjestää majoituksensa myös itse. Heillä olisi myös pääsy terveyspalveluihin ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan.

Tilapäistä suojelua saavilla olisi oikeus myös työntekoon ja opiskeluun sekä perheenyhdistämiseen edellyttäen, että toimeentulo on turvattu. Suojelua myönnettäisiin aluksi vuodeksi, mutta aikaa voitaisiin pidentää enintään kolmeen vuoteen. Sen aikana ukrainalaiset voisivat halutessaan jättää turvapaikkahakemuksen tai hakea perhesiteisiin tai työhön perustuvaa oleskelulupaa. Tilapäisen suojelun direktiivi otettaisiin nyt käyttöön EU:ssa ensimmäistä kertaa, mutta käytännön järjestelyjä mietitään jo parhaillaan sisäministeriössä. Viime sunnuntain ylimääräisessä sisäministerien kokouksessa useat maat kannattivat direktiivin käyttöönoton selvittämistä.

Sotapakolaisten auttamisen lisäksi sisäministeriön vastuulle kuuluu Ukrainan avustaminen siviilikriisinhallinnassa. Olemme jo vastanneet myöntävästi Ukrainan pyyntöön saada apua siviiliuhrien auttamiseen ja lähettäneet maahan muun muassa puolijoukkuetelttoja ja ensiapu- sekä lääkintätarpeita. Samanaikaisesti kokoamme jo seuraavia avustuskuormia Ukrainasta tulleiden pyyntöjen mukaisesti. Koordinointia tehdään yhdessä EU:n kanssa, jotta apu saadaan tehokkaasti perille. Apua lähetetään myös Moldovaan, jonne on paennut yli 70 000 ukrainalaista. Yhtenä Euroopan köyhimmistä maista Moldovan kyky auttaa pakolaisia on rajallinen, ja maahan on julistettu hätätila.

Koko Euroopan on seisottava vahvana tukena hyökkäyksen alla olevalle Ukrainalle. Suomen on ehdottomasti kannettava kortensa kekoon tässä työssä ja autettava ukrainalaisia parhaamme mukaan. Me voimme tarjota monelle sodan keskelle jääneille ihmiselle mahdollisuuden rauhaan ja turvalliseen elämään. Meidän on nyt tehtävä kaikkemme ukrainalaisten auttamiseksi.