Suomen maahanmuuttopolitiikka on remontissa – rapautuneet rakenteet ja nykyajalle vieras asiakaskulttuuri tarvitsevat uudistamista 

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ohjaa liki kaksikymmentä vuotta vanha ulkomaalaislaki. Sitä on vuosien varrella korjailtu ja paikkailtu niin, ettei siitä enää ole uuden kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan perustaksi. Sisäministeriössä on käynnissä työ lain kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon maahanmuuton esteistä ja hidasteista. On hyvä, että maahanmuuttopolitiikasta käydään keskustelua. Kehitettävää on paljon. Viranomaisten toiminnan on oltava läpinäkyvää, oikeudenmukaista ja tehokasta. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa.

Syyrian sisällissodan ja Afganistanin sodan liikkeelle sysäämän pakolaisten ja siirtolaisten muuttoliikkeen myötä EU:n jäsenvaltioihin tuli vuosina 2014-2016 noin kaksi miljoonaa turvapaikanhakijaa. Pieni osa heistä, noin 32 000 ihmistä, löysi tiensä Suomeen. Silloinen hallitus reagoi, mutta valitettavasti tavalla, jonka seurauksia korjaamme edelleen.

Edellisellä hallituskaudella maahanmuuttopolitiikan päätavoitteena oli hidastaa maahantuloa ja tehdä se maahantulijoille mahdollisimman vaikeaksi. Turvapaikanhakijoiden asemaa heikennettiin monin tavoin muun muassa heikentämällä oikeutta oikeusapuun ja kiristämällä maahantulon ehtoja. Tältä ajalta on peräisin myös soveltamiskäytäntö, jossa niin kutsuttu maahantulosäännösten kiertäminen on noussut ohi yksilöllisen kokonaisharkinnan oleskelulupapäätöstä tehtäessä. 

Tällä hallituskaudella olemme korjanneet näitä virheitä ja tunnistaneet niiden synnyttämiä seurauksia. Sisäministeriössä on ollut vireillä ja tehty yli 70 maahanmuuttoon liittyvää hanketta, selvitystä ja päätöstä. Toimivan järjestelmän purkaminen on kuitenkin huomattavasti helpompaa ja erityisesti nopeampaa kuin sen jälleenrakentaminen. Sen vuoksi olemme edelleen takamatkalla suomalaisen turvapaikkajärjestelmän toimintakyvyn palauttamisessa ja työ jatkuu.

Samaan aikaan maahanmuuttoon liittyvät odotukset erityisesti Suomen elinvoiman lisääjänä ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaajana ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Hallitus on asettanut tavoitteeksi vähintään kaksinkertaistaa työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto vuoteen 2030. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää suurta muutosta maahanmuuttopolitiikkaan, Maahanmuuttoviraston toimintaan ja ennen kaikkea suomalaisten asenteisiin. Emme ole ainoa Euroopan maa, joka tarvitsee maahanmuuttoa. Päinvastoin, kilpailussa pärjääminen edellyttää toimia. 

Maahanmuuttoviraston toimintakulttuuria on parannettava merkittävästi asiakaslähtöisyyttä painottaen. Maahantulijoita tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja heidän asiansa käsitellä viipymättä yksilöllisessä prosessissa. Tavoitteena on tuoda ratkaisuja hakijan elämäntilanteeseen, ei vaikeuttaa sitä. Tässä ei ole eikä saa olla merkitystä sillä, mikä on ollut hakijan maahantulon alkuperäinen syy. Onko hän tullut hakemaan kansainvälistä suojaa vai kausityöhön tai ehkä opiskelun tai työn myötä etsimään valoisampaa tulevaisuutta. 

Tämän hallituskauden aikana Maahanmuuttovirastossa on tehty useita laajoja uudistuksia erityisesti oleskelulupahakemusten käsittelyn automatisointiin ja prosessien yleiseen nopeuttamiseen liittyen. Niiden seurauksena käsittelyajat ovat lyhentyneet huomattavasti eri lupakategorioissa. Esimerkiksi, kun vuonna 2019 tutkijoiden oleskelulupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 42 vuorokautta, on se nykyään enää 19 vuorokautta. Yritysten yli- ja keskijohdon tehtävissä toimivilla sekä erityisasiantuntijoilla käsittelyaika on vastaavasta lyhentynyt 46 vuorokaudesta yhdeksään vuorokauteen. Työtä on silti vielä paljon jäljellä. 

Sisäministeriössä on käynnissä työ ulkomaalaislain kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi

Viime aikoina keskusteluun nousseet tapaukset ovat tuoneet esiin, että Maahanmuuttoviraston toiminnan lisäksi korjaamista tarvitsee ulkomaalaislaki. Se on vuosien varrella muuttunut hajanaiseksi, erittäin vaikeasti sovellettavaksi kokonaisuudeksi, eikä se tue kovinkaan hyvin – jos lainkaan, yksilökohtaista kokonaisharkintaan perustuvaa lupakäsittelyä. Puhumattakaan siitä, että se tukisi järjestelmää, jossa hakijalle voidaan etsiä hänen tilanteeseensa tarkoituksenmukaisin ratkaisu riippumatta siitä, mikä on ollut alkuperäinen maahantulon tarkoitus.

Maahanmuuttovirasto jatkaa prosessiensa kehittämistä kaksi kuukautta sitten nimitetyn uuden ylijohtajan johdolla. Tavoitteena on lisätä erityisesti asiakaslähtöisyyttä. Asiat tulee selvittää aina ensijaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Tälle työlle on ministeriöiden vahva tuki.

Maahanmuuttovirasto selvittää julkisuudessa olleiden tapausten kaltaiset tilanteet aina virkatyönä. Olemme ministeri Haataisen kanssa pyytäneet näistä tapauksista selvitystä myös itsellemme. Tarvittaessa virasto on valmis käyttämään selvityksessä myös ulkopuolisia tahoja. 

Viime marraskuussa sovimme ministeri Haataisen kanssa kahden ulkopuolisen, maahanmuuttohallinnon järjestämistä koskevan selvityksen tekemisestä. Selvitysten tavoitteena on tarkastella minkälaiset hallintojärjestelyt, prosessit ja rakenteet parhaiten tukisivat kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan toteuttamista. 

Olemme tällä hallituskaudella purkaneet monia edellisen hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan tekemiä heikennyksiä. Kokonaisvaltaiseen suunnan kääntämiseen tarvitaan edelleen paljon työtä. Tässä neljä uudistusta, joista aloittaa:

Kaikille turvapaikanhakijoille on myönnettävä välitön työoikeus 

Tällä hetkellä turvapaikanhakijat eivät ole oikeutettuja tekemään töitä heti hakemuksen jätettyään. Ihmisten passivoiminen ja pakottaminen toimettomuuteen ei ole järkevää turvapaikanhakijalle itselleen eikä yhteiskunnallemme. Mahdollistamalla työnteko-oikeuden ilman nykyisiä karenssiaikoja auttaisimme ihmisiä nopeammin sopeutumaan ja kotoutumaan, oppimaan kielen ja löytämään yhteisön, johon asettua.

Ukrainalaiset tilapäistä suojelua saavat ovat hyvä esimerkki työntekomahdollisuuden vaikutuksesta kansainvälistä suojelua hakevan hyvinvointiin. EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukaan heillä on oikeus työntekoon heti tilapäistä suojelua haettuaan. Käytäntö on osoittautunut varsin toimivaksi. Samanlainen oikeus työntekoon tulisi seuraavaksi antaa kaikille turvapaikanhakijoille. 

Perheenyhdistämistä on helpotettava

Toimeentuloedellytyksen tulorajoja tulee kohtuullistaa kaikilta oleskeluluvan saaneilta luvan perusteesta riippumatta. Perheen merkitys ihmisen kotoutumiseen ja hyvinvointiin on ilmeinen ja olemme kansainvälisissä sopimuksissa sitoutuneet perhe-elämän suojelemiseen. On myös selvää, että opiskelujen jälkeen Suomen töihin jääminen tai tänne töihin tulleen kiinnittyminen Suomeen on todennäköisempää, jos elämää voi rakentaa oman perheen kanssa.  

Saadakseen perheenjäsenensä Suomeen on Suomessa olevalla perheenkokoajalla oltava säännölliset ja riittävän suuret tulot. Esimerkiksi jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, toimeentuloon vaadittavista tuloista tulee verojen jälkeen jäädä käteen 2 600 euroa kuukaudessa. Lähes puolet suomalaisista palkansaajista ei saisi perheenjäseniään Suomeen vaadittujen tulojen perusteella. 

Tällä hallituskaudella olemme poistaneet perheenyhdistämisen tulorajan alaikäisiltä kansainvälistä suojelua saavilta. Esitin alunperin toimeentulovaatimuksesta luopumista kaikkien kansainvälistä suojelua saavien osalta, mutta esitykseni ei saanut riittävästi tukea muilta hallituspuolueilta. 

Turvapaikanhakijoiden vastaanottoraha on nostettava toimeentulotuen tasolle

Vastaanottorahan tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Vuonna 2011 vastaanottorahan perusosan tasoksi päätettiin 70 prosenttia toimeentulotuesta. Tällä hetkellä vastaanottorahan perusosan suuruus on yksin asuvalle 323,21 euroa kuussa, jos henkilö ei saa aterioita vastaanottokeskuksesta. 

Korkean inflaation vuoksi vastaanottoraha on enää vain noin 60 prosenttia toimeentulotuen perusosasta. Vastaanottorahaan tarvittaisiin inflaation vuoksi pikainen korotus, mutta pidemmällä aikavälillä vastaanottoraha olisi nostettava toimeentulotuen tasolle. 

Saatavuusharkinnasta on luovuttava

Saatavuusharkinta on merkittävä este ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamiselle. Esimerkiksi Itä-Suomeen ei voi palkata ulkomaista työntekijää, jos työntekijöitä kyseiselle alalle olisi tarjolla Länsi-Suomessa. Käytännössä yritys jää monesti kokonaan ilman tarvitsemaansa osaajaa. Saatavusharkinnasta tulisi luopua seuraavalla vaalikaudella välittömästi. Se helpottaisi osaajien tuloa Suomeen, auttaisi yrityksiä saamaan tarvitsemiaan työntekijöitä ja parantaisi Suomen kilpailukykyä.

On hyvä muistaa, että vaikka lupaprosessit ja lainsäädäntö ovat tärkeitä maahanmuuton kannalta, vielä tärkeämpää on se, kuinka vastaanottavainen yhteiskunta ylipäätään on. Valtiovallan toimet jäävät turhiksi, jos yhteiskunnan asenteet eivät tue tavoitetta. Suomessa tarvitaan valtavan suuri asennemuutos maahanmuuttoa, maahanmuuttajia ja ylipäänsä erilaisia ihmisiä kohtaan. Tällä hetkellä valtion kotouttamiseen osoittamat resurssit menevät herkästi hukkaan, jos arkipäivässä suljemme maahantulijat omaan lokeroonsa. 

Suomessa maahanmuuttaja on maahanmuuttaja toiseen ja jopa kolmanteen polveen asti. Todellista osallisuutta on mahdoton kokea, kun sinulle joka vaiheessa muistutetaan, että et ole oikea suomalainen. 

Osallisuuden kokemukset eivät kuitenkaan pelkisty vain läheisiin suhteisiin, vaan myös itselle tuntemattomien paikallisten reaktiot vaikuttavat osallisuuden kokemuksiin joko niitä tukien tai heikentäen. Maahanmuuttajien kotoutuminen on meidän kaikkien vastuulla. Yhdessä eläminen edellyttää kaikilta sitoutumista kaikista huolehtimiseen, demokratiaan, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.