Suomen ei pidä jarruttaa EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa

SDP ja keskusta ovat tänään päättäneet, että Suomi äänestää ilmastoinvestointeja edistävää EU:n taksonomiaa vastaan. Tämä päätös on täysin vastuuton niin Suomen EU-vaikuttamisen kuin ilmaston ja luonnon kannalta. Siksi Vihreät ja vasemmisto ei tähän hallituksen kantaan yhdy. Jätimme päätöksestä lausuman emmekä aio tukea vastaan äänestämistä.

Ilmastokriisi on aikamme suurin uhka ihmiskunnalle. Sen torjuminen ei onnistu vain julkisella rahalla. On keskeisen tärkeää, että myös yrityksiä ja sijoittajia kannustetaan toimimaan kestävästi. Nyt jos koskaan on aika investoida tuuli- ja aurinkovoimaan, raiteisiin sekä lukuisiin muihin kohteisiin, joiden avulla saamme päästöt kuriin.

Kestävät valinnat eivät kuitenkaan onnistu ilman luotettavaa tutkimustietoa eri toimintamallien vaikutuksista. Siksi on hienoa, että olemme EU:ssa rakentamassa yhteistä tietopohjaa kestävistä sijoituskohteista. Tätä kutsutaan taksonomiaksi. Tavoitteena on, että tämä eri sijoituskohteiden luokittelu voi nousta myös kansainväliseksi standardiksi.

Valitettavasti hallituksen muut puolueet ovat päättäneet tänään, että he eivät tahdo Suomen tukevan tätä esitystä. Vihreät ja vasemmisto jättivät päätöksestä eriävän lausuman. Päätös vastustaa taksonomiaa on huono ja Suomen pitkäaikaisen, rakentavaa otetta painottavan EU-linjan vastainen.

Ennen kaikkea tämä päätös lähettää ikävän viestin. Herää kysymys, että kuuluuko ilmastokriisin torjunta edelleen Suomen kärkitavoitteisiin EU-politiikassa. Taksonomia ei nimittäin tule kaatumaan Suomen vastustukseen, sillä hyvin suuri osa EU:n jäsenmaista tukee tätä esitystä.

Suomen päätös äänestää vastaan ei varsinaisesti vaikuta taksonomian etenemiseen. Sen sijaan tällaisella EI-linjalla me menetämme uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tulevien päätösten kohdalla. Siksi tämä päätös ei tuo Suomelle mitään voittoja vaan ainoastaan heikentää Suomen vaikutusvaltaa EU:ssa.

Taksonomiasta levitetään valitettavan paljon väärää tietoa. Linjaukset esitetään pakottavina, vaikka tosiasiassa kyse on luotettavan, tutkimukseen perustuvan tiedon jakamisesta sijoittajille. Kun sijoittajat tietävät eri sijoituskohteiden päästöt ja muut ympäristövaikutukset, heidän on helpompi tehdä vastuullisia valintoja. Näin vauhditetaan ilmastokriisin torjuntaa, mikä on todellakin tarpeen. Kiire on nimittäin kova.

Valitettavasti tällä hetkellä ei voi olla varma, että onko kestävänä markkinoitu sijoituskohde oikeasti kestävä vai jopa ympäristölle haitallinen. Kun päättää sijoittaa omat euronsa kestävästi, pitäisi voida luottaa, että rahat menevät sinne minne luvataan. Nyt tällaista varmuutta ei ole, sillä alan standardit ovat hajanaiset ja osin epäluotettavat.

Taksonomiasäädöksessä on mukana myös kriteerit ilmastokestävälle metsätaloudelle. Se ei ole tärkeää ainoastaan ilmastonmuutoksen torjunnan vaan myös luontokadon kannalta. Näillä kriteereillä luodaan kestäville tuotteille markkinoita, mistä on nimenomaan hyötyä kestävää metsänhoitoa tekeville metsänomistajille.

On surullista, jos eduskunnan enemmistö päätyy metsäteollisuuden lyhytnäköisten etujen vuoksi vastustamaan taksonomiaa. Suomi ei voi hanata tässä vastavirtaan ja jarruttaa EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Jokainen puolue, joka on juhlapuheissa puhunut ilmastokriisistä ja luontokadosta ja nyt toimii sanojaan vastaan, voi katsoa tässä kohtaa itseään peiliin. Juhlapuheet eivät auta mitään, jos teot eivät vastaa sanoja.